Warning: Parameter 1 to wp_default_scripts() expected to be a reference, value given in /home/novahier/public_html/vainovalkea/wp-includes/plugin.php on line 600

Warning: Parameter 1 to wp_default_styles() expected to be a reference, value given in /home/novahier/public_html/vainovalkea/wp-includes/plugin.php on line 600
Vastine Björn Wahlroosin Nato-intoiluun – Vainovalkea
Home / Yhteiskunta / Vastine Björn Wahlroosin Nato-intoiluun
Nato symboli

Vastine Björn Wahlroosin Nato-intoiluun

Björn Wahlroosin mukaan Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys lieventäisi sodan uhkaa ja eritoten vahvistaisi Viron puolustusta. Wahlroos ei ole huomioinut sitä, että puolueettomuuspolitiikkaa noudattaen löyhässä yhteistyössä Venäjän kanssa, olisi Suomi täysin turvassa niin idältä kuin länneltä.

 

Se vanha vainooja eli krokotiili

Björn Wahlroosin (BW) mukaan Suomen Nato-jäsenyys vähentäisi sodan uhkaa.1 Ketä vastaan? Tietysti Venäjää vastaan, vaikka se ei ole hyökännyt Suomen kimppuun hyökkäyssodassa ainakaan 290 vuoteen, paitsi silloin kuin Suomen valtias Ruotsi hyökkäsi ensin tai osana suurta eurooppalaista sotaa. Näitä olivat hattujen sota 1740–43, Kustaa III:n Venäjän sota 1788–90, Napoleonin sodat, Suomen valloitus 1808–09 ja toinen maailmansota.

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen vuonna 1939, kun se ei pääsyt sopimukseen rajanoikaisusta Suomen kanssa. Tällöinkään hyökkääjänä ei ollut venäläiset, jotka ovat geneettisesti suomalaisia,2 vaan Neuvostoliittoa hallitseva juutalainen mafia,3 jota myös Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen pääsihteeri Josif Stalin täysvaltaisesti edusti.

Myös nykyinen Venäjä on sionistisen eliitin voimakkaassa vaikutuspiirissä.4

BW aloittaa esityksensä Winston Churchillin vertauksella (1940), jossa hän kuvasi puolueettomien maiden asemaa puoli vuotta aiemmin alkaneessa maailmansodassa seuraavin sanoin: Jokainen ruokkii krokotiiliä siinä toi­vossa, että krokotiili syö hänet viimeiseksi. Kaikki toivovat, että myrsky laantuu ennen kuin on heidän aikansa tulla nielaistuksi. 

Sionistien sätkynuken Churchillin krokotiilillä BW tarkoittaa tietysti Venäjää, vaikka todellisuudessa krokotiili on sionistisen5 Yhdysvaltojen johtama läntinen liittouma.

 

Wahlroos hehkuttaa Nato-jäsenyyttä1

Björn Wahlroos.
Björn Wahlroos.

BW:n Ulkopolitiikka-lehdessä esittämät teesit Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksista maan turvallisuuteen voidaan kiteyttää kolmeen osaan:

  1. Suomen Nato-jäsenyys ei vahvistaisi vain Suomen vaan erityisesti Viron puolustusta.
  2. Suomen liittyminen sotilasliittoon Naton pelotevaikutus kasvaisi, joka kaventaisi sodan uhkaa koko Itämeren alueella.
  3. Wahlroosin mukaan Venäjän sotilaallinen voima on näivettynyt, kun taas Suomella on yhä alueellisesti merkittävät puolustusvoimat. Sotilaallisella voimalla mitattuna tilanne itärajalla ei ole koskaan ollut Suomelle niin edullinen kuin se on nyt, intoilee Wahlroos.

Kommentaarit

Kohta 1.

Ensinnäkin on syytä huomauttaa, että USA:n ja Venäjän suhteet ovat paljon paremmat kuin Washingtonin ja Moskovan kiihkeä keskustelu kotimaisena politiikan polttoaineena antaa ymmärtää. Todellisia eturistiriitoja ei ole ja siten myös molemmat tunnustavat toisensa suurvalta-aseman sekä etupiirit. Kaksi suurvaltaa, jotka ovat vielä voimakkaita ydinasevaltioita, eivät hyökkää toistensa kimppuun.

Vahvistaisiko Suomen Nato-jäsenyys Suomen turvallisuutta? Ei vahvistaisi, päinvastoin Suomi olisi Nato-jäsenmaana hengenvaarassa.

Naton jäsenenä Suomen valtion maa-, vesi- ja ilma-alue olisi varauksettomasta ja sitovasta luovuttamisesta sotilasliitto Naton jäsenvaltioiden käyttöön mitä tahansa sotilaallisia operaatioita varten. Tämän tietysti mahdollistaa jo isäntämaasopimus, joka allekirjoitettiin syyskuun 4. päivänä 2014.

Nato jäsenyys vain vahvistaisi mainitun Nato-sopimuksen lainhenkeä.

Esitetään huomio:

Nyt Yhdysvaltojen masinoimaa ulkopoliittista artikulointia nöyristelevät Nato-fanaatikot voivat vedota puolustusliiton peruskirjan 5 artiklan velvoitteeseen, jonka velvoittamana Naton jäsenen tuli puolustaa jokaista toista vainolaisen kohteeksi ajautunutta jäsentä. Onhan Suomi jo ajautunut vaaraan Nato- eli isäntämaasopimuksen myötä, joten miksi emme lunastaisi Nato-jäsenyydellä turvatakeita. Tämä tulee olemaan hallituksen lyömäaseena sen ottaessa ratkaisevaa askelta kohti Nato-jäsenyyden ratifiointia.

Kuitenkin tuo Nato-jäsenyyden ratifiointi tulisi olemaan Venäjälle merkkinä puskurialueiden vastaisten rajojen voimakkaalle varustautumiselle. Sitä paitsi Suomen pitää erota Nato-sopimuksesta mahdollisimman nopeasti eikä syventää sitä menemällä Natoon.

Kommentaari jatkuu

Naton laajentumisen jälkeen USA:n ulottama ydinasesateenvarjo Itä- ja Keski-Eurooppaan merkitsee vain näennäistä uhkaa Itä- ja Keski-Eurooppaan aiheuttaen kuitenkin varustelua Venäjällä.

Vaikka rauha tulisi säilymään USA:n ja Venäjän välillä, tulisi Venäjän silti valmistautua torjumaan Naton puskurivyöhyke.

Tässä ei ole mitään paradoksaalista otettaessa huomioon sen, että USA ei ole Nato kokonaisuudessaan vaan sen keulakuva. Yhdysvallat voivat siis olla tiettyjen liittolaistensa välityksellä vastakkainasettelussa Venäjän kanssa synnyttämättä silti konfliktia suurvaltojen välille.

Nato-jäsenyyden laajentaminen Venäjän läntisiin naapureihin on ollut paitsi Mihail Gorbatšovin kanssa tehtyjen välipuheiden törkeää loukkausta, myös Venäjän suurvalta-aseman avointa halveksimista. Tietysti Naton ulottaminen Venäjän länsirajan maihin suorastaan pakottaa Venäjän vastatoimiin.

Esimerkiksi Suomen kohdalla nämä Venäjän vastatoimet tulevat kysymykseen silloin, kun Nato maat ryhtyvät käyttämään Suomen ilma-, meri- ja maa-aluetta tukikohtinaan. Tässä ei tarvitsisi olla välttämättä USA näkyvästi mukana, eikä kysymyksessä tarvitse olla sotatila lännen ja idän välillä. Juuri tällaisessa tilanteessa Venäjän olisi ilmeisen pakko toimia eliminoidakseen sitä uhkaavan vaaran. Kuitenkaan yhdysvaltojen ja Venäjän välille tällöinkään ei syttyisi avointa konfliktia. Vain Suomi olisi hätää kärsimässä.

Täytyy korostaa, että edes tällaisessa katastrofissa ei kannattaisi mennä puolustamaan Suomen poliittista eliittiä, sillä he ovat kansan vihollisia ja he olisivat rikollisella toiminnallaan aiheuttaneet kriisitilanteen.

Luonnollisesti, mikäli ajattelemme sellaista geopoliittista tilannetta, jonka mukaa itsenäinen Suomi harjoittaisi puolueettomuus politiikkaa ja ystävällisiä suhteita Venäjän kanssa ja tästä kaikesta huolimatta Venäjä ryhtyisi miehittämään maamme alueita, olisi meidän taisteltava viimeiseen veripisaraan asti.

Suomen Nato-jäsenyys ei millään muotoa lujittaisi Viron puolustusta. Entinen ulkoministeri Keijo Korhonen, joka on toiminut Helsingin yliopiston poliittisen historian professorina ja Arizonan yliopiston vierailevana professorina painottaa, että:

Kuinka monta merijalkaväen sotilasta Yhdysvaltojen presidentti, olipa hän kuka tahansa, uhraisi Helsingin – tai Tallinnan, tai Riikan, tai Varsovan –puolustamiseksi? Vastaus kuuluu: nolla, zero. Kuka tahansa joka väittää tai odottaa muuta osoittaa, ettei hän tunne eikä ymmärrä USA:n nykyistä poliittista ilmastoa eikä kansan enemmistön ajattelua.6

Eikö BW tunne ja ei ymmärrä Yhdysvaltojen nykyistä poliittista ilmastoa? Ainutkaan Nato-maa ei tulisi Viron tai minkään muunkaan Baltian maan avuksi Venäjää vastaan, kaikista viimeksi Suomi, jolla on yhteinen pitkä rajalinja Venäjän kanssa.

Kohta 2. Naton pelotevaikutus

Naton pelotevaikutuksesta Keijo Korhonen toteaa:

Meikäläiset Nato-intoilijat uskottelevat jäsenyyden mahtavan ydinasevallan johtamassa ja hallitsemassa sotilasliitossa olevan pelote, joka antaa myös Suomelle lopulliset turvallisuustakuut. Pelotteen arvo riippuu kuitenkin kokonaan sen uskottavuudesta – siitä, että luotetaan epäonnistuneen pelotteen todella vievän sotaan. Tai kuten Harvardin yliopiston professori ja arvossa pidetty ”akateeminen strategi” Thomas Schelling kirjoitti, ”siitä että osapuolet uskovat pelotteen jossakin tilanteessa voivan epäonnistua”. Jos pelotettava ei usko uhkauksen toimeenpanoon, uhkaus on tehoton.6

Vaikuttaa siis siltä, että tässä kohdassa Wahlroos on ajatellut liikaa tunteella.

Kohta 3.

Onko venäjän sotilaallinen voima heikentynyt, siten että Suomen sotilaallinen tehokkuus itärajalla olisi ennennäkemättömän edullista?

Super-Venäjä eli Neuvostoliitto maailmanlaajuisena supervaltana on siirtynyt historiaan. Tästä huolimatta nykyinen Venäjä on alueellinen suurvalta, jolla on kyvykkyys äärimmäiseen tuhoamiseen sotateknologiallaan, joka edelleen on samaa luokkaa Yhdysvaltojen kanssa. Yksikään USA:n presidentti, olipa hän kuka tahansa, ei tule Suomen, Baltian maiden, Puolan tai Ukrainan takia ottamaan minkään kaltaista riskiä ajautuakseen sotaan ydinasevaltion kanssa. Venäjän johto tietää, että USA:n johto ymmärtää tämän.

Ydinaseiden lisäksi Venäjän hallussa ovat kaikki tarpeet kattava ohjusteknologiat. USA tunnustaa myös tämän. Kaunopuheisena esimerkkinä tästä on maanpäällisistä näennäisistä kriiseistä huolimatta kitkatta jatkunut amerikkalais-venäläinen yhteistyö avaruustutkimuksessa.6

BW:n väittämä Venäjän heikenneestä taloudesta verrattuna Yhdysvaltoihin ei taida pitää paikkaansa ainakaan tulevaisuuden suhteen, sillä onhan Venäjä sitoutumassa Aasian blokin taloudelliseen ja sotilaalliseen kehitykseen. Tässä suhteessa USA johtoinen läntinen blokki voi jäädä toiseksi.

Yhdysvaltojen kongressin tutkimuspalvelu (Congressional Research Service), jota myös ajatushautomoksi kutsutaan, julkaisi viime elokuussa raportin, jossa arvioidaan Venäjän poliittisten ja taloudellisten suhteiden kehitystä etupäässä huomattavien Koillis-Aasian valtioiden eli Kiinan, Japanin sekä Etelä-Korean, kuten myös Pohjois-Korean, kanssa.7

Venäjän sitoutuminen Itä- ja Koillis-Aasiaan synnyttää haasteen Yhdysvaltain strategiselle läsnäololle alueella monin tavoin. Jos Venäjä onnistuu eheyttämään suhteitaan Koillis-Aasian valtioiden kanssa, Yhdysvaltain mahdollisuudet asettaa Venäjän-vastaisia taloussanktioita ja ”eristää” presidentti Vladimir Putin diplomaattisesti heikentyvät.7

 

Kukaan ei tulisi Nato-Suomen avuksi

BW kirjoittaa:

Suomessa Nato-jäsenyys on nähty ensisijaisesti lupauksena sotilaallisesta avusta kriisitilanteessa. Nato-sopimuksen 5. artikla velvoittaa kaikkia jäsenmaita tulkitsemaan hyök­käyksen toiseen jäsenmaahan hyökkäykseksi niitä vastaan sekä ryhtymään tarvittaviin sotilaallisiin vastatoimiin. Mikäli olisimme Naton jäsen, viides artikla velvoittaisi liiton muita jäseniä tulemaan apuun, jos joutuisimme hyökkäyksen kohteeksi.

Ensinnäkin tulee käsittää Naton luonne jäänteenä kylmän sodan ajalta pääsääntöisesti toimivana paperijärjestönä? Vaikka Natolla on moniportainen sotilashallinto esikuntineen, ei sillä ole joukkoja. Naton sotavoimat koostuvat jäsenvaltioiden sotajoukoista, joiden luovuttaminen käyttöön on täysin jäsenvaltioiden päätäntävallassa. Kuka jäsenvaltio haluaa uhrata ainuttakaan sotilasta Suomen tähden? Talvisodassakin olimme yksin, vain paljon parjattu Adolf Hitler lähetti noottia Stalinille ja jatkosodassa Saksasta muodostui aseveljemme, joskin osittain kolmannen valtakunnan intressien mukaisesti.

Urho KekkonenEi kannata turvautua viidenteen artiklaan; lupaukset ovat vain lupauksia.

Viidettä artiklaa on sovellettu vain kerran – New Yorkiin ja Washingtoniin 11. syyskuuta 2001 suunnatun hyökkäyksen jälkeen. Nato-maiden tuki Yhdysvalloille toteutui enimmäkseen myötätuntona. Ainuttakaan jäsenmaataan ei Nato ole joutunut asein tai muuten puolustamaan. Tosin Nato näytti kerran voimansa ja valtioterrorismin intonsa pommittamalla puolikehitysmaan Jugoslavian kivikauteen vuonna 1999. Yhdysvaltojen sotaretkeen Irakiin 2003 ja Libyan pommittamiseen 2011 osallistui vain osa jäsenvaltioista. Kauimmin Nato onnistui olemaan läsnä Afganistanissa (2001–2014), loputtomaksi venytettyyn YK:n turvallisuusneuvoston toimilupaan vedoten.

Nato on ennen muuta Yhdysvaltojen johtoaseman symboli Euroopassa. Naton merkityksestä omalle maalleen määritteli presidentti Jimmy Carterin turvallisuuspoliittinen pääneuvonantaja, professori Zbigniew Brzezinski: Nato on meidän astuinlautamme Eurooppaan. Siinä on turvatakuita myös Suomen Nato-intoilijoille kerrakseen.

 

Lopuksi

Suomihan on jo miehitetty USA:n joukoilla.

Suomen asema Nato-jäsenmaana tulisi olemaan hengenvaarallinen: Tämä sotilaallinen uhka konkretisoituu, kun Venäjän turvallisuutta uhataan siihen pisteeseen, että sen on pakko miehittää Suomi. Mikäli Suomi jatkaa Nato-intoiluaan ja neutralisoimatta suhteitaan Yhdysvaltoihin ja palaamaan puolueettomuus politiikkaan, johon kuuluisi ystävälliset ja rakentavat suhteet Venäjän kanssa; Venäjä joutuu muodostamaan puskurivyöhykkeen, joka tulisi katkaisemaan Suomen Oulun korkeudelta poikki. Tästä kyseessä oleva alue ulottuisi aina Jäämerelle saakka, mukaan lukien Pohjois-Norjan. Siten Venäjä varjelisi Naton uhan kohdistumista pitkälle Suomen vastaiselle rajavyöhykkeelle. Tämä tulisi tapahtumaan, joko sotilastoimin tai neuvottelemalla.

Yhdysvallat ja muut Nato-maat eivät tulisi Suomen avuksi, vaikka Suomi olisi Naton jäsenmaa. Se on varmaa. Ainoa pelastus Suomelle on puolueettomuus politiikka, isäntämaasopimuksesta eroaminen ja Suomen alueen rajaaminen Naton tarpeiden sekä sen liikkuvuuden ulkopuolelle.

Koska virallinen Suomi noudattaa häveliäisyyteen saakka USA:n suurvaltapolitiikan mukaista propagandaa totuutenaan, toimii Suomi mallioppilaana Yhdysvaltojen ja sen tiettyjen liittolaisten tavoitteissa liittyen maailman politiikkaan. Tämä kaikki helpottaa USA:n, Israelin sekä näiden muodostaman koalition valtioterrorismiä Lähi-idässä ja erikoisesti Syyriassa, sekä ehkä myöhemmin Koillis-Aasian tietyillä alueilla.

Markku Juutinen

 

Lähteet

1.      Björn Wahlroos. UP. Miksi liittyä Natoon? Saatavilla: http://www.ulkopolitiikka.fi/artikkeli/1690/miksi_liittya_natoon/

2.      Geeni tutkimus Kommersant (26.9.2005). Лицо русской национальности. Saatavilla: https://www.kommersant.ru/doc/611986

  1. Wilton, Robert (2000). ROMANOVIEN VIIMEISET PÄIVÄT Kuinka tsaari Nikolai II ja hänen perheensä murhattiin. Tabernaculum Dei ry; Steinhauser, Karl (1994). EU huomispäivän super-Neuvostoliitto. Huhmari: Kaprint Ky; MacDonald, Kevin (2010). In the 1930s: Chapter 19 of Alexandr Solzhenitsyn’s “200 Years Together”: Saatavilla; Solsjenitsyn, Alexander (1974). Gulag-arkipelagen Fängelseindustrin. Del 1 och 2. Wahlström & Widsrand Stockholm.
  2. Toivo Martikainen, Katri Pynnöniemi ja Sinikukka Saari (2016). Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja.; Suuri maa, pitkä kvartaali (2003) Sitra. Tapani Mäkinen. Saatavilla (alkaen sivulta 25). http://www.sitra.fi/julkaisut/Raportti48.pdf; International. (20.12.2013); Mikhail Khodorkovsky, pardoned by Putin, arrives in Berlin: http://nsnbc.me/2013/12/20/mikhail-khodorkovsky-pardoned-by-putin-arrives-in-berlin/ ; The Times of Israel (23.11.2015). Russia’s New Tsar: http://blogs.timesofisrael.com/russias-new-tsar/; The World’s Billionaires: http://www.forbes.com/profile/arkady-rotenberg/; Gaaze, Konstantin (2014).
  3. Nasdaq: http://www.nasdaq.com/symbol/gs/institutional-holdings?page=2; Chossudovsky, Michel (2004). Köyhyyden globalisointi. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy; Steinhauser, Karl (1994). EU huomispäivän super-Neuvostoliitto. Huhmari: Kaprint Ky; Dulles, John Fpster (1953-1959). USA:n ulkoministeri; D. Neff 1995/2002, Fallen Pillars: U.S. Policy Towards Palestine and Israel Since 1945, s. 99; Duke 2003, 143; Rami, Ahmed (1988). Vad är Israel? Stockholm: Kultur förlag
  4. Keijo Korhonen (3.2015). Suomen Kuvalehti. Suomen uusi Nato-sopimus on historian häpeätahra.

7. Northeast Asia and Russia’s ”Turn to the East”: Implications for U.S. Interests. Saatavilla: https://www.everycrsreport.com/files/20160831_R44613_2e2e5e2055608267e7c72c42e253cd5d8141caee.pdf

About Markku Juutinen

Olen koulutukseltani insinööri ja tradenomi ylempi. Toimin sivutoimisena kirjailijana ja artikkeleiden kirjoittajana, jonka motiiveina on kehittyneen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttaminen, Suomessa kuin myös kansainvälisesti ajatellen. Harrastan piirtämistä, maalaamista ja kirjallisuutta yleensä.

Check Also

J K

Riitelyn sijaan isänmaan etu vaatii yhteistyötä

Vainovalkea esittää KauppaSuomi –lehden julkaiseman artikkelin, Riitelyn sijaan isänmaan etu vaatii yhteistyötä. Laajan artikkelin sisältö paljastaa valtamedian tarkoituksen mustamaalata ja vahingoittaa J. Kärkkäinen Oy:tä tuomalla esiin vanhoja otsikoita arkistojen uumista. HS:n tarkoituksena oli sabotoida Kärkkäisen yhtiön harjoittama yhteistyö, muiden tunnettujen Suomalaisten yhtiöiden kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *