Warning: Parameter 1 to wp_default_scripts() expected to be a reference, value given in /home/novahier/public_html/vainovalkea/wp-includes/plugin.php on line 600

Warning: Parameter 1 to wp_default_styles() expected to be a reference, value given in /home/novahier/public_html/vainovalkea/wp-includes/plugin.php on line 600
Venäjä näytti kyntensä Ukrainan suurvaltaselkkauksessa – Vainovalkea
Home / Yhteiskunta / Venäjä näytti kyntensä Ukrainan suurvaltaselkkauksessa
Poliisia Venäjän Kiovan lähetystöllä

Venäjä näytti kyntensä Ukrainan suurvaltaselkkauksessa

Venäjä laittoi etupiiriään järjestykseen muun muassa ottamalla kontrolliinsa kolme ukrainalaisalusta Krimin niemimaan edustalla. Ukrainan kriisi on suurvaltaselkkaus, jossa Yhdysvallat, ja muu läntinen Nato-koalitio pyrkii levittämään vaikutusvaltaansa. Tästä johtuen Venäjän tämän viikon teot eivät herätä hämmästystä. Maan passiivisuus olisi ällistyttävämpää.

 

Venäjä siivoaa takapihaansa

Venäjä otti alkuviikosta (v. 48) haltuunsa kolme ukrainalaisalusta Krimin niemimaan edustalla. Tätä aikaisemmin Venäjä oli estänyt ukrainalaisten alusten seilaamisen Kertshinsalmen läpi Asovanmerelle. Lisäksi Venäjä tuomitsi ukrainalaisia miehistön jäseniä vankeuteen Kertshinsalmen tämänviikkoisen välikohtauksen saattelemana. Venäjä on sijoittanut lisää ilmatorjuntaohjuksia Krimin niemimaalle.

 

Miksi Venäjä harjoitti voimakäytäntöjä?

Venäjän toimesta vangittua ukrainalaista miehistöä kuulusteltiin. Siten Venäjän turvallisuuspalvelun videon mukaan ukrainalaislaivue miehistöineen olisi tunkeutunut Venäjän aluevesille kuljettaen mukanaan asearsenaalia, kuten ampuma-aseita sekä konekivääreitä ammuksineen. Miehistön mukaan Ukrainan valtion toiminta oli provokatiivista.

Valtamedia antaa mielellään videon sisällöstä selkä seinää vasten annetun lausunnon kuvauksen.

Vaikka miehistön tunnustus ei ole syntynyt vapaudessa, sillä on painoarvonsa huomioidessamme Ukrainan provokatiivisen lähestymisen kohti läntistä koalitiota, ja samalla Naton laajentumisen yhä likemmäs Venäjän etupiiriä.

Ukraina ei tosin ole vielä Naton jäsenmaa, mutta Ukraina on osallistunut hanakasti Naton operaatioihin, jopa useammin kuin Montenegro, josta tuli viime vuonna Naton jäsenmaa.

Natolla on jo useita tukikohtia Adrianmerellä, ja Ukraina voisi olla hyvin halukas tarjoamaan mahdollisena Nato-jäsenenä tukikohtia Mustanmeren rannalla sijaitsevasta Odessasta ja Asovanmeren rannalla sijaitsevasta Mariupolista. Luonnollisesti Venäjä tunnistaa tämän vaaran, eikä voi sitä millään muotoa hyväksyä.

Läntisen liittoutuman lietsoma Ukrainan kriisi pakottaa Venäjän aktiiviseksi

Venäjän tämänviikkoiset operaatiot juontavat juurensa myös läntisen liittouman pyrkimyksestä työntyä Venäjän rajojen tuntumaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin Argentiinassa G20-kokouksessa.

Kuten jo aikaisemmin mainittiin, Ukrainan kriisi on suurvaltaselkkaus, jossa Yhdysvallat, ja muu läntinen Nato-koalitio pyrkii levittämään vaikutusvaltaansa. Historiaan viitaten, Venäjä on huomannut sen tosiasian, kuinka länsi on pettänyt sen kylmän sodan jälkeen, salliessaan Naton laajenemisen itään sekä yrittäen esimerkiksi ”värivallankumousten” välityksellä anastaa sen viimeiset liittolaiset.

Täysin selvää on, että Venäjän toimet tähtäävät myös Ukrainan nykyjohdon vaihtoon, ja se on hyvä ajatus. Ukrainan konfliktille ei tule loppua, ennen kuin nykyiset Ukrainan vallanpitäjät läntisen koalition kätyreinä, poistuvat näyttämöltä. Tilalle tulisi saada sellainen hallinto, joka kannattaa puolueettomuuspolitiikkaa. Sama pätee myös Suomeen.

Venäjän nenästävetäminen paljastuu läntisen demokratian ”demokraattisen rauhan” dogmista, jonka ”uuden maailmanjärjestyksen” ”arvoyhteisö” antoi ymmärtää leviävän myös koskemaan Venäjää.

Tästä kollektiivisen turvallisuuden opista kehittyi jo kylmän sodan viimeisinä vuosina yhteisen turvallisuuden käsite, jonka mukaan “turvallisuus on jakamaton” johtaen luottamuksen laajenemiseen ja antaen edellytykset yhteistyölle, mikä on edullisempaa kuin blokkien vastakkainolo. Heti kylmän sodan jälkeen lähinnä liberaalin institutionalismin virtauksia mukaillen alleviivattiin “yhteisöllistä turvallisuutta” ennen muuta poliittisena ja taloudellisena keskinäisriippuvuutena sekä yhteisiä (demokratian ja markkinatalouden) arvoja instrumenttina rauhan lujittamisessa. Tähän kytkeytyi “vakauspolitiikka”, jolla länsieurooppalaiset maat ja Yhdysvallat tavoittelivat levittää “arvoyhteisöä” itään. Etyk/Etyj, EU ja Nato sisällyttivät (siis valehtelivat sisällyttävänsä) nuo opit toimintastrategiaansa.

 

Mutta miksi läntinen liittouma aloitti Ukrainan kriisin; mitä se hakee selkkauksella?

Mitä ilmeisimmin yhtenä syynä tähän on Venäjän ryhdistäytyminen vuoden 2000 jälkeen.

Venäjä ei tarvinnutkaan läntisiä hyveitä, joita käärittiin demokratian, markkinatalouden ja kansainvälisten ihmisoikeuksien edistämisen lahjapaperiin. Lyhyesti ilmaisten tämä transitiologian missio ei kelvannut enää Putinin Venäjälle, joka valitsi oman tiensä, jolloin Venäjästä tuli lännen oppipojan sijaan kilpailija. Länsilainojen hunaja ei kelvannutkaan Venäjän karhulle.

Sen sijaan Venäjän talous kuuluu maailman suurimpiin: vuonna 2012 Venäjällä on ostovoimapariteetin mukaan laskettuna maailman kuudenneksi tai seitsemänneksi suurin bruttokansantuote, sen mukaan lasketaanko Euroopan unioni yhdeksi taloudeksi vai erillisvaltioiksi.

Lisäksi Venäläiset tiedemiehet ovat tehneet mullistavia keksintöjä, mutta niitä ei vain ole kovinkaan hyödynnetty taloudellisesti ulkomailla. Siellä on teknologiaa, sekä huippuaseteknologiaa.

Länsiliittouma himoitsee myös Ukrainan luonnonrikkauksia, kuten liuskekivivarantoja.

Toisaalta länsi hakee Ukrainan kriisillä läntisten kauppa- ja sotilasliittojen laajentumista Venäjän lähelle muodostaen sille haittatekijän ja uhan. Kysymyksessä voidaan nähdä olevan Euroopan unionin ja Euraasian tulliliiton välisestä etupiirijaosta, joihin kuuluminen saattaisi olla Ukrainan etu, mutta molempien osapuolten mielestä toisensa poissulkeva mahdollisuus.

Yhtäältä Eurooppaan halutaan turvata kaasuputki, joka ei olisi riippuvainen Venäjästä, kuten kaavailtu kaasuputki Nord Stream olisi. NS 2 tulisi kulkemaan Itämeren pohjaa pitkin Viipurista Saksan Greifswaldiin.

Kolmanneksi Yhdysvaltojen johtama läntinen ”puolustuskumppanuus” näkee Ukrainan tärkeäksi geopoliittiseksi keskukseksi, jopa suursotaa ajatellen. Siinä kuviossa ei ole Itämeren herruus tyhjänpäiväinen iskulause. Itä-Euroopan ja Lähi-idän maanosien kartasta huomaamme muodostuvan kolmion, jonka päätepisteissä ovat: valtiot kuten esimerkiksi Ukraina, Iran ja Israel.

Kaksi vuotta sitten Naton, Yhdysvaltain ja Romanian edustajat vihkivät käyttöön Romaniaan rakennetun ohjuspuolustusaseman, jonka on rakentanut Yhdysvallat. Myös Puolaan suunnitellaan vastaavan aseman rakentamista.

Israel ja Yhdysvallat lietsovat parhaansa mukaan Iranin tilannetta sekä Syyrian kriisiä. Lienee turhaa mainita, että Ukrainan kriisillä on laajat geopoliittiset vaikutukset.

Koska Ukraina on nimensä mukaisesti rajamaa, se on joutunut kymmenien sotien temmellyskentäksi siitä kilpailevien valtioiden tähden.

Tämän luvun lopuksi,

voidaan sanoa Chicagon yliopiston professori John Mearsheimerin  sanoin lännen suhteesta Venäjään:

Putinin toimet Ukrainassa ovat olleet puolustuksellisia, eivät offensiivisia. Lännen tulee lopettaa suunnitelmat Ukrainan länsimaistamiseksi ja maasta tulee tehdä kylmän sodan ajan Itävallan tapainen puolueeton puskurivaltio Naton ja Venäjän välillä. Ajatukset siitä että Venäjällä ei tulisi olla veto-oikeutta Ukrainan itsenäisiin ulkopoliittisiin päätöksiin, Mearsheimer kuittaa vaaralliseksi ajatteluksi.

 

Ukrainan kriisin syvällisemmät taustat

Juutalaislobby on Yhdysvalloissa erityisen tehokas eturyhmä, jota poliitikon on vaikea ohittaa. Suuret Yhdysvaltojen ulkopoliittiset operaatiot sekä pyrkimykset ovat silloin usein juutalaislobbyn aikaansaannoksia tai siunaamia. Tämä toteutuu ennen muuta silloin, kun hankkeista on hyötyä Israelille, joko välittömästi tai välillisesti.1

Täten myös Itä-Ukrainan sotaan on saatu sytykkeitä juutalaislobbyltä.

Juutalaisenlobbyn hajota ja hallitse ohjelmaan tietysti voi sisältyä myös ajatus pyrkimyksenä siitä, että jos Ukraina – suurena slaavilaisena valtiona lukuisine venäläisineen lähestyy länsimaisia tai eurooppalaisia arvoja omaksuen normaalin eurooppalaisen valtion ideaalityyppiä, voisi tämä vieroittaa Venäjän keskiluokkaa putinilaisesta vakaudesta ja suvereenista demokratiasta. Toki myös Venäjällä vaikuttaa juutalaiseteturyhmät, mutta emme keskity tässä artikkelissa siihen.

Ukrainas president Petro Porosjenko.
Petro Porošenko.

Juutalaisen eturyhmän osuudesta Ukrainan kriisiin kertoo sekin, että juutalaislobbyn ja uuskonservatiivien dominoima Yhdysvallat tuki juutalaisen ammattirikollinen Petro Porošenkon ujuttautumista Ukrainan presidentiksi. Isänsä ”yrityksessä” Porošenko aktivoitui esimerkiksi ryöstöihin, prostituutioon, asekauppaan ja huumebisnekseen.2

Porošenko on alkuperäiseltä nimeltään Peter Waltzman, joka yritti piilotella juutalaisia juuriaan viimeiseen asti, sillä ukrainalaiset muistavat edelleen neuvostojuutalaisten organisoiman nälänhädän, joka näivetti nälällä maata 1930-luvulla.

 

Mitkä ovat seurauksen Venäjän toimenpiteistä?

Ainakaan tähän mennessä Euroopan unioni ja Yhdysvallat eivät ole uhanneet Venäjää pakotteilla, vaikka ukrainalaisaluksia ja sen miehistöä on vaadittu palautettavaksi. Petro Poroshenko varoitti tiistaina antamassaan tv-haastattelussa ”täyden mittakaavan sodasta”. Poroshenkon mukaan Venäjä oli lisännyt läsnäoloaan Ukrainan rajalla. Poroshenko voi uhkailla Venäjää täysmittaisella sodalla, mutta siitä ei tule mitään, jos Yhdysvallat ja sen liittolaiset eivät saavu puolustamaan kalustoineen ja miehistöineen aluetta. Aivan varmaa on, että nämä eivät saavu Poroshenkon tueksi.

Tosin Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on esittänyt Venäjälle vain suullisia vastalauseita ja vaatimuksia pidätettyjen merisotilaiden palauttamiseksi. Poroshenko huutelee avukseen lännen sotalaivoja, joita ei ilmeisesti ole sinne saapumassa, paitsi niitä, joita Ukraina ostaa Yhdysvalloista.

 

Natosta ei ole apua

Nyt pitäisi laittaa kaikkien Nato-intoilijoiden, erikoisesti Suomessa, jäitä hattuun, nimittäin tämä Venäjän Krimin niemimaan edustalla tapahtunut operaatio on siinäkin mielessä tervetullut, että se paljastaa Naton luonteen pelkkänä paperijärjestönä sekä Yhdysvaltojen keulakuvana -rappusina Eurooppaan.

Nato kumppanuusmaana, isäntämaasopimuksen velvoittamana, ja tai Nato-jäsenmaana Suomella olisi täsmälleen sama kohtako kuin nyt Ukrainalla, jos Suomi ajautuisi konfliktiin Venäjän kanssa lännen ja Venäjän välisen kriisin yhteydessä. Kukaan ei konkreettisesti tulisi auttamaan, mutta verbaalista apua kylläkin tarjottaisiin, joskaan se ei auttaisi Suomen Nato-sotilaiden kuollessa viimeiseen sotilaaseen.

Markku Juutinen

 

Lähteet

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valikohtaus-sai-venajan-tekemaan-historiallisen-myontamisen-ukrainan-suhteen-asiantuntija-valitettavaa-mutta-odotettavaa-lansimailta-heikko-reaktio-tapaukseen/7179688#gs.xATopUo

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valikohtaus-sai-venajan-tekemaan-historiallisen-myontamisen-ukrainan-suhteen-asiantuntija-valitettavaa-mutta-odotettavaa-lansimailta-heikko-reaktio-tapaukseen/7179688#gs.xATopUo

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venaja-siirtaa-lisaa-ohjuksia-krimille/7182578#gs.vGfF3AY

Visuri, Pekka. Maailmanpolitiikan muutos ja Suomi. Arvio syksyn 2001 terrori-iskujen vaikutuksista (EVA, Helsinki 2002) sekä siinä mainitut lähteet. Saatavina: http://www.maailmanmuutos.fi/smm/4/smm4laat4121.htm

Country comparison: GDP. Saatavana: https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2001rank.html?countryName=Russia&countryCode=rs&regionCode=cas&rank=7#rs

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/venalaisten-keksinto-kiinnostaa-vakoiluorganisaatioita-tietokannassa-jo-kvadriljoona-kuvaa-6563565

https://tekniikanmaailma.fi/hyytava-video-nain-venajan-voittamaton-uusi-ydinohjus-kampittaa-usan-ohjuspuolustuksen/

https://www.foreignaffairs.com/articles/russia-fsu/2014-08-18/why-ukraine-crisis-west-s-fault

Arto Huovinen (2014). Kansan uutiset: Ukrainan kriisiin etsitään nyt tosissaan ratkaisua. Saatavina: http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3218199/ukrainan-kriisiin-etsitaan-nyt-tosissaan-ratkaisua

https://yle.fi/uutiset/3-8877309

https://www.foreignaffairs.com/articles/russia-fsu/2014-08-18/why-ukraine-crisis-west-s-fault

http://holodomorinfo.com/

https://theworldnews.net/fi-news/ukrainan-presidentti-varoitti-mustanmeren-kriisin-johtavan-tayden-mittakaavan-sotaan-venajan-kanssa

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005915767.html

  1. Louis Sahagun: ’End Times’ Religious Groups Want

Apocalypse Soon, Los Angeles Times, 24.1.2006, http://www.latimes.com/news/printedition/front/la-me-endtimes22jun22,1,7639393,full.story?coll=la-headlines frontpage&ctrack=1&cset=true

  1. Gregoru Kolyada (24.5.2014). Strategic Culture. Saatavina: https://www.strategic-culture.org/news/2014/05/24/weapons-prostitutes-drugs-things-poroshenko-associated-with.html

About Markku Juutinen

Olen koulutukseltani insinööri ja tradenomi ylempi. Toimin sivutoimisena kirjailijana ja artikkeleiden kirjoittajana, jonka motiiveina on kehittyneen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttaminen, Suomessa kuin myös kansainvälisesti ajatellen. Harrastan piirtämistä, maalaamista ja kirjallisuutta yleensä.

Check Also

Seteleitä poltetaan

Huomiot; Uusliberalistisen dogmin tarkastelua

Uusliberalismi on oppi, joka pyrkii tulkitsemaan ja toteuttamaan yhteiskunnalliset ongelmat markkina-ajatteluun liittyvien tehokkuus-, vapaus- ja oikeudenmukaisuusihanteiden välityksellä. Uusliberalismin kannattajien mukaan pulmat ovat ratkaistavissa itseään ohjailevilla sekä kilpailevilla markkinoilla. Lähestulkoon kaikki asiat yhteiskunnassa tulisi heidän mukaansa niputtaa yksityisomistukseen ja kauppatavaraksi.

One comment

  1. Venäjä uhkailee pienempiään ja heikompiaan mikä tuntuu luontevalta kun tietää venäläisten huonon itsetunnon. Ei uskalla uhkailla tasavertaisiaan tai vahvempiaan koska siinä voisi käydä huonosti. Toivotaan että tämä Venäjän nykyinen valtiojohto pystyy pitämään ne innokkaimmat toisen selän takana vehtaavat tahot kurissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *