Warning: Parameter 1 to wp_default_scripts() expected to be a reference, value given in /home/novahier/public_html/vainovalkea/wp-includes/plugin.php on line 600

Warning: Parameter 1 to wp_default_styles() expected to be a reference, value given in /home/novahier/public_html/vainovalkea/wp-includes/plugin.php on line 600
Suomen kaivoslain ansiosta luonnonvarat eivät hyödynnä laisinkaan omaa maata – Vainovalkea
Home / Yhteiskunta / Suomen kaivoslain ansiosta luonnonvarat eivät hyödynnä laisinkaan omaa maata
kansikuva usvainen metsä

Suomen kaivoslain ansiosta luonnonvarat eivät hyödynnä laisinkaan omaa maata

Journalisti Saana Katila kirjoittaa Rapport -sivulla viitaten tutkiva professori Olli Tahvosen lausuntoihin Suomen kaivoslaista ja sen tuhoisista vaikutuksesta maan luonnonvarojen käyttöön. Artikkelin mukaan Suomi on vuodesta toiseen ollut huipulla Fraser-instituutin kyselyssä, jossa kansainväliset kaivosyhtiöt arvioivat valtioiden kaivoslakeja sekä geologista vetovoimaa. Olli Tahvonen toteaakin, että Suomi on tehnyt itsestään liian houkuttelevan luonnonvarojen suhteen, ja että kaivoslaissa on neljä merkittävää valuvikaa. 

Suomessa valtausperiaate on nykyisin sama kuin se oli 1700-luvulla. Tämän mukaan malmiesiintymä kuuluu sille, joka on ensimmäisenä sen löytänyt. Mikä pahinta, valtaaja saa etuoikeuden alueelta löytyneiden malmiesiintymien hyödyntämiseen myös yksityisillä mailla.a Valtausperiaatteen oikeudellisuus ulottuu myös luonnonsuojelualueille, joskin kotipiha, hautausmaa ja puolustusvoimien alueet ovat varuksienulkopuolella.1, a

 

_________________ 

a) Luku 2. Malminetsintä (7 §).https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621 

 

Vaikka Suomen kaivoslakia uudistettiin elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) johdolla 2010-luvun vaihteessa, ei historiallisesta valtauskäytännöstä kuitenkaan luovuttu. Uusi kaivoslaki on saanut lainvoiman 2011. 

Välittömästi kommentaarina huomioitakoon, että tämä kaivoslaki on täysin rikollinen omaa isänmaataan kohtaan, sillä se torjuu yksityisille maanomistajille ja valtiolle kuuluvien luonnonrikkauksien hyödyntämisen. Sitä vastoin se petollisesti suorastaan lahjoittaa luonnonvaroja ulkomaisille sijoittajille. Tähänkin asiantilaan pitäisi saada pikainen korjaus. 

– Mikään vakavasti otettava verrokkimaa ei sovella nykyisin “ensiksi ehtinyt saa pitää” -periaatetta. Muualla kaivoslain lähtökohta on, että mineraaliesiintymät omistaa valtio, joka antaa kaivosyhtiöille oikeuden hyödyntää uusiutumattomia luonnonvarojaan kohtuullista korvausta vastaan,1 Tahvonen lausahtaa. 

Tosin parhaillaan on eduskunnan käsittelyssä (Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteesta (KAA 7/2019) , josta eduskunnan vastaus huomioidaan lainsäädäntöhankkeessa. Tältä käsittelyltä on turhaa toivoa mitään merkitsevää. Kaivoslain uudistaminen johtanee parhaillaan vain näennäisiin uudistuksiin. 

 

Malmivaraukset saattavat olla harvinaisen suuria 

Miltei jokamiehen oikeuteen perustuvaan kaivoslakiin vedoten saa Suomessa kaivoksen perustaa kolmessa vaiheessa eli varausilmoituksella, malminetsintäluvalla sekä kaivosluvalla.b
___________________________________________________ 

b) II osa, lupa-asiat. 5 Luku Lupamenettely: https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621 

Lupaviranomaiselle eli Tukesille tehtiin varausilmoituksia likipitäen 38 000 neliökilometriä marraskuussa vuonna 2017. Juuri tuolloin oli voimassa olevia etsintälupia noin 1600 neliökilometrin alalla. Lisäksi käsittelyjonossa tuolloin oli hakemuksia noin 3600 neliökilometrin edestä. Varauspäätöksiä on tehty tänä vuonna sata, joista suurin osa on ulkomaisten yritysten tekemiä.2 

Katila kirjoittaa, että kaivosyhtiölle malminetsintälupa takaa valtauksen vahvistamisen kauaksi tulevaisuuteen. Kyseinen lupa oikeuttaa suorittamaan alueella lupaehtojen mukaista, mahdollisesti raskastakin, malminetsintää sekä etuoikeuden kaivosluvan hakemiseen. Malminetsintälupa voi olla voimassa jatkoaikoineen jopa 15 vuotta.1

 Vuonna 2017 kaikkiaan varausten, lupien, hakemusten sekä kaivosalueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 43 240 neliökilometriä eli noin 13 prosenttia Suomen pinta-alasta. Tuolloin näiltä alueilta löytyvät mineraaliesiintymät olivat ainakin alustavasti varatut.1

  

Mustavaaran malmiesiintymä.
Mustavaaran malmiesiintymä.

 

Suomi ei saa lainkaan lisenssimaksuja 

Ulkomaiset kaivosyhtiöt eivät maksa laisinkaan lisenssimaksuja eli rojalteja Suomessa, vaikka muualla maailmassa pääsääntöisesti ulkomaiset kaivosyhtiöt maksavat ”isäntämaalle” käyttöoikeuskorvauksia (rojaltit). Maassa kuitenkin toimi vuonna 2017 kymmenkunta malmikaivosta, joista oli paria lukuun ottamatta ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden omistuksessa. Luonnonvaroista saatavien voittojen oikeudenmukainen jako on ollut pitkään kansainvälisen keskustelun polttopisteessä, kertoo professori Tahvonen. 

– Suomen kaivospolitiikka on taitamatonta. Muutama vuosi sitten kävin läpi kaikki mineraalistrategiat ja -selvitykset, eikä yhdessäkään mietitty, miten esiintymistä syntyvä taloudellinen ylijäämä pitäisi jakaa Suomen ja malmeja hyödyntävien yhtiöiden välillä. 

Suomessa tyydytään välillisiin tuloihin, joita ovat kaivostoiminnan työllistävä vaikutus sekä palkkatuloista maksettavat verotuloja. Kaivosyhtiöt ovat maksaneet esimerkiksi Yhdysvaltain Nevadassa 5 prosentin vuosittaista rojaltia kullan nettotuotosta sekä Länsi-Australiassa 2,5 prosenttia hyödynnetyn kullan arvosta.1

Edellisen kaivoslakiuudistuksen (2012) ohjasi Mauri Pekkarinen täysin palvelemaan ulkomaisia yrityksiä, sillä Suomen luonnonrikkauksien ja kansalaisomaisuuden ulkomaille myynti oli jo täydessä vauhdissa. Kaivoslain mukaan Suomessa maksetaan pilkallisesti tai näennäisesti rojaltia kaivosalueen maanomistajalle vuosittain 0,15 prosenttia hyödynnetyn malmin arvosta louhintakorvauksena,3

 ja 50 euroa hehtaarilta.  

Suomen hallituksessa ja eduskunnassa ei ole lainkaan kiinnitetty huomiota siihen, että Suomen luonnonrikkauksista valuvat hyödyt ulkomaisillesijoittajille.  

 

Ulkomaiset yhtiöt kahmivat voitot 

Vielä nykyisten kaivoslakien mukaan isäntävaltio sallii yhtiöiden hyödyntää arvokkaita mineraalejaan käypää korvausta vastaan. Malmit on louhittavissa kallioperästä vain kerran. 

Suomessa ei makseta kaivosveroa. Työ- ja elinkeinoministeriö perustelee verottomuutta siten, että Suomessa katsotaan maanomistajien välittömänä haitankärsijänä saavan toiminnanharjoittajalta kompensaatiota. Valtion etuina pidetään sitä, että kaivostoiminnassa resursseja hyödynnetään ja ne tuovat vaurautta, luovat elinkeinotoimintaa, jatkojalostusta ja vientituloja Suomeen. Valtiom arvioidaan hyötyvän kaivostoiminnasta työpaikkoina ja sitä kautta saatuina verotuloina, lisäksi yritykset maksavat muiden toimialojen mukaisesti yritysveroja.4

– Kansainvälisille yrityksille aggressiivinen verosuunnittelu on helppoa esimerkiksi konsernilainojen avulla. Samaan aikaan yhteiskunta tukee infrastruktuurin rakentamista ja kunnat joutuvat nopeasti järjestämään muualta tulleille työntekijöille ja heidän perheilleen palveluita, kuten kouluja, terveydenhuoltoa, päiväkoteja, sanailee Tahvonen. 

Finnwatchin raporttin (2016) mukaan Suomi on menettänyt tiettyjen kaivosyhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun takia ainakin 49 miljoonan euron verotulot vuosina 2011-2014. Ne muodostavat 53 prosenttia suhteutettuna kaikkien Suomessa toimivien 12 metallikaivoksen voitosta maksettuun 92 miljoonan euron veroon samalla aikajaksolla. Metallikaivosyhtiöiden osuus koko yhteisöveropotista oli vuosina 2011–2014 puoli prosenttia. Samaan aikaan malmeja on louhittu Suomessa liki neljän miljardin arvosta.  

Vuonna 2016 kanadalainen Agnico Eagle louhi Kittilässä kultaa noin 230 miljoonan euron arvosta. Mikäli yhtiö olisi maksanut 44 miljoonan euron liikevoitostaan normaalin yritysveron, Suomen valtion kassaan olisi ropissut 8,8 miljoonaa euroa. Suomen Kuvalehden mukaan Agnico Eagle maksoi yritysveroa vain 1,5 miljoonaa euroa. Tämä onnistui vain tehokkaasti veroja kiertäen. 

 

Suomeen jää vain ympäristötuhot 

Kaivostoiminta vaikuttaa usein tuhoisasti alueen luontoon, ja sillä saattaa olla erittäin katastrofaaliset seuraukset muihin elinkeinoihin. Koska ulkomaiset yhtiöt louhivat voitot isäntämaiden mailla sijaitsevista kaivoksista, muodostavat ympäristötuhot valtiolle suurempia menekkejä. Täten kaivosriskien varalta pitäisi olla selvästi määritellyt sekä korvausjärjestelmien riittävät. Selvää tietysti lienee, että ympäristön turmeltuessa menetyksiä ei voida mitata pelkästään rahassa. 

On helppo olla samaa mieltä Tahvosen kanssa vastuujärjestelmästä. 

– Nykyinen vastuujärjestelmä on täysin puutteellinen. Mahdollisten ympäristövahinkojen sekä kaikkien kaivoksen jälkihoitoon liittyvien kulujen pitäisi todella tulla kaivosyhtiön maksettavaksi, Tahvonen sanoo. 

Talvivaaran hirvittävät ympäristöhaitat ovat juuri ympäristön perspektiivistä olleet Suomen teollisuudenhistorian pahimpia tapauksia. 

Vuonna 2012 Talvivaaran kaivosyhtiön kipsisakka-altaassa tapahtui laaja vuoto. Tästä johtuen lähiympäristöön pääsi valumaan sille vahingollista metallipitoista vettä sekä sakkaa noin 1,2 miljoonaa kuutiota. Onnettomuus aiheutti osakkeiden vetäytymisen sekä yhtiön epäonnistumisen ELY-keskuksen ympäristövaatimuksiin. Osake kato ja hutilyönti ELY:ssä olivat osa monista tekijöistä, jotka aiheuttivat Talvivaaran rahoitusongelmat.5

 

Talvivaaran jätevedet saastuttivat lähijärvet. Kaivoksen ilmakuva 2013 / STOP Talvivaara-Terrafame -kansanliike.
Talvivaaran jätevedet saastuttivat lähijärvet. Kaivoksen ilmakuva 2013 / STOP Talvivaara-Terrafame -kansanliike.

Talvivaaran ympäristötuhosta ovat erikoisesti kärsineet lähistön vesistöt, jotka ovat muuttuneet erittäin happamiksi, ja Talvivaarasta valuneet sulfaatit ovat ehtineet tärvellä paikoitellen läheisten järvien pohjaeliöitä. Sulfaattipitoisuudet ovat myös niin valtavia, että ne saattavat hidastaa kalojen lisääntymistä. Talvivaaran lähivesien pohjaan on muodostunut suolaisen veden kerros, ja raskasmetalleja on muodostunut järvien pohjalle. Paikoitellen vesi on niin myrkkypitoista, että sen käyttämistä missään muodossa ei voida suositella, ei edes saunavetenä.5

 

Talvivaaran oikeudenkäynti ei ole selvinnyt täysin vielä nykyisinkään. Viime vuoden uutisointien mukaan korkein oikeus (KKO) ei muuttanut Rovaniemen hovioikeuden päätöstä Talvivaaran ympäristörikosasiassa. Pekka Perä tuomittiin törkeästä ympäristön turmelemisesta sekä Lassi Lammassaari ympäristön turmelemisesta.  

Valitettavasti Talvivaara ei ole ainut ympäristötuhojen aiheuttaja. Myös kanadalainen  Belvedere Mining jätti Nivalaan saasteet ja miljoonien eurojen laskun ympäristöhaitoista veronmaksajille. 

Huolestuttavia ympäristöuutisia on kantautunut myös Sodankylästä, jossa Kevitsan kaivoksesta oli päässyt metalleja pohjaveteen vuonna 2017. Paikoin nikkelipitoisuus oli ylittänyt talousvedelle sallitun rajan. Kaivoksen omistava ruotsalainen Boliden oli luvannut ryhtyä toimenpiteisiin. 

 

Kaivoslain uudistaminen on välttämätöntä  

Luonnonvarojen hyödyntäminen pääpiirteissään valtion haltuun 

Suomen vesistöjen ja metsärikkauksien lisäksi, kätkeytyy kallioperään mineraalirikkauksia, jopa hyvin harvinaisien metallien raaka-aineita. Tunnettujen esiintymien valossa Suomen kallioperässä on poikkeuksellisen paljon potentiaalia monien hightech-metallien suhteen. Näitä metallien raaka-aineita muiden muassa ovat platina, kobolli, litium, titaani ja muut erikoismetallit. 

Kuten jo alussa mainittiin, että nykyinen kaivoslaki on täysin rikollinen omaa isänmaataan kohtaan, sillä se estää yksityisille maanomistajille ja valtiolle kuuluvien luonnonrikkauksien hyödyntämisen. Kaivoslaki suorastaan lahjoittaa luonnonvaroja ulkomaisille sijoittajille. Tähänkin asiantilaan pitäisi saada pikainen korjaus. Malmivarannot pitäisi varata jokamiehen oikeuksien ulkopuolelle, sillä varauksen jälkeen varaaja voi pitää niitä ominaan. 

Vaikka taloudellinen ylijäämä saataisiin oikeudenmukaisemmin jaettua Suomen ja malmeja hyödyntävien yhtiöiden välilläesimerkiksi rojalteja sekä kaivosyhtiöiden verotusta nostamalla, eivät nämä toimenpiteet olisi riittäviä. 

Kaivoslaki pitäisi muuttaa siten, että suurimpien malmiesiintymien kaivaminen olisi oikeutettua vain valtiolla. Valtausoikeuksia ja varauspäätöksiä ei pitäisi sallia ollenkaan ulkomaisille yhtiöille. Kaikki Suomen luonnonrikkaudet on pidätettävä vain Suomen valtion ja sen kansalaisten omistukseen ja käyttöön. 

Lisäksi ympäristövastuita olisi selvennettävä ja täsmennettävä. Mahdollisten ympäristövahinkojen ja kaikkien kaivoksen jälkihoitoon liittyvien kulujen pitäisi todella koitua kaivosyhtiön korvattavaksi, riippumatta siitä olisiko kysymyksessä valtiollinen vai yksityinen sektori. 

Joskin selvää lienee, että juuri yllä esitettyjä kaivoslain uudistuksia ei ole mahdollista saavuttaa Suomen nykyisen poliittisen järjestelmän aikana. Tällainen uudistava ja järkevä maata- ja sen kansalaisia hyödyntävä kehitys vaatisi itsenäistä Suomea ja uutta poliittista järjestelmää. 

Markku Juutinen 
Lähteet 

Viittaukset:  

  1. Saana Katila (14.11.2017). Professori Tahvonen: Suomen kaivoslaki yllyttää luonnonvarojen ryöstökäyttöön. Saatavina: https://www.rapport.fi/journalistit/saana-katila/professori-tahvonen-suomen-kaivoslaki-yllyttaa-luonnonvarojen-ryostokayttoon
  1. Tukes (2017-2020). Varauspäätökset. Saatavina: https://tukes.fi/paatokset-ja-kuulutukset/varauspaatokset?p_p_id=com_liferay_asset_publisher_web_portlet_AssetPublisherPortlet_INSTANCE_0Rz6CyhLsG2z&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&_com_liferay_asset_publisher_web_portlet_AssetPublisherPortlet_INSTANCE_0Rz6CyhLsG2z_delta=100&p_r_p_resetCur=false&_com_liferay_asset_publisher_web_portlet_AssetPublisherPortlet_INSTANCE_0Rz6CyhLsG2z_cur=1
  1. Antti Pilke (15.5.2012). Yle. Professori kaivoksista. Suomi myy luonnonvaransa muita halvemmalla. Saatavina: https://yle.fi/uutiset/3-6097442
  1. Työ- ja elinkeinoministeriö (2020). Saatavina: https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-kaivostoiminnasta
  1. Luontoliitto (2014).Talvivaara – mitä ympäristökatastrofin jälkeen. Saatavina: http://www.luontoliitto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ajankohtaista/talvivaara-nyt  

 

Linkit: 

Finlex (621/2011. kaivoslaki. Saatavina: https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621  

 Työ- ja elinkeinoministeriö (2020). Kaivoslain uudistaminen vuonna 2020. Saatavina: https://tem.fi/kaivoslakiuudistus  

 Finnwatch (1/2016). Kaivosverotuksen kehitysmaa. Saatavina: https://finnwatch.org/images/kaivosverotuksen_kehitysmaa.pdf  

Suomen Kuvalehti (3.11.2020). Huippuvuosi: Suomen maaperästä kaivettiin lähes 9000 kiloa kultaa-Voiton louhivat ulkomaiset yhtiöt. Saatavina: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/huippuvuosi-suomen-maaperasta-kaivettiin-lahes-9-000-kiloa-kultaa-voiton-louhivat-ulkomaiset-yhtiot/?shared=992841-544dfe52-4   

Suomen Kuvalehti (19.5.2017). Kanadalainen kaivosyhtiö konkurssiin Nivalassa-jätti jälkeensä saasteet ja miljoonien laskun veronmaksajille. Saatavina: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanadalainen-kaivosyhtio-konkurssiin-nivalassa-jatti-jalkeensa-saasteet-ja-miljoonien-laskun-veronmaksajille/?shared=971393-e1e7fb7e-4  

Iltalehti (21.11.2019. Talvivaaran johtajien tuomiot pysyivät ennallaan – haitallisia aineita päästettiin ympäristöön ilman lupaa. Saatavina: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2f2ae320-a923-4ba9-8bce-20b600aa9da3  

Yle-uutiset (10.10.2017). Suomen suurimmasta kaivoksesta kulkeutuu metalleja pohjaveteen – Ei kelpaisi talousvedeksi. Saatavina: https://yle.fi/uutiset/3-9874589 

 

About Markku Juutinen

Olen koulutukseltani insinööri ja tradenomi ylempi. Toimin sivutoimisena kirjailijana ja artikkeleiden kirjoittajana, jonka motiiveina on kehittyneen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttaminen, Suomessa kuin myös kansainvälisesti ajatellen. Harrastan piirtämistä, maalaamista ja kirjallisuutta yleensä.

Check Also

Itävallan juutalainen Sigmund Freud (1856–1939) oli psykoanalyysin isä. Kuva: New York Times, vilho Setälä.

SAIRAUS NIMELTÄ PSYKIATRIA 2; Todellinen ja ainoa oikea keino psyykkisten sairauksien parantamiseksi

Kerroin tämän artikkelin ensimmäisessä osassa SAIRAUS NIMELTÄ PSYKIATRIA 1, Psykiatria tieteellisenä hölynpölynä , että ”tässä …