KYMMENEN KÄSKYÄ
”Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt.”
(Matt. 19: 17).
Kymmenen Käskyä on ehdottomasti tärkein kohta Jumalan Sanassa. Se on tarkoitettu ikuiseksi säännöksi tämän planeetan asukkaille. Se tuli Jumalan sormen piirtämänä kivitauluihin, toisin kuin muut Sanan kohdat. Se sisältää kaiken, mitä tarvitaan Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen. Sen avulla ihminen yhdistyy Jumalaan ja taivaaseen.
Kymmenen käskyn määräykset sisältyvät kaikkien kansojen lakeihin. Ne ovat yhteiskunnallisia ja moraalisia lakeja kaikilla kansoilla. Mutta se, että ne tulivat Jumalan sormen piirtäminä, tarkoittaa, että ne ovat myös Jumalallisia lakeja, joita ihmisen tulee noudattaa ollakseen kuuliainen Jumalalle. Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle.” (Joh. 14: 21).
Vaikka Kymmenen Käskyä ovat tärkein Sanan kohta, eivät nykyajan kristilliset kirkot pidä niitä esillä, vaan usko, että ”Jeesus on päästänyt meidät synneistä verellään, emmekä ole lain alaisia”, on vallannut ihmisten mielet ja johtanut mielettömyyteen, ettei käskyjä enää tarvitse noudattaa. Kymmenen Käskyä ovat ikuinen elämänohje ihmisille ja niitä pitää noudattaa siksi, että ne ovat myös Jumalallisia lakeja.
Ihminen tarvitsee kolme asiaa yhdistyäkseen Jumalaan. Nämä ovat 1) Herran Jeesuksen Kristuksen ymmärtäminen Jumalan inkarnaatioksi, taivaan ja maan Jumalaksi, jossa on Kolminaisuus, 2) eläminen Kymmenen Käskyn mukaisesti sekä 3) tekemällä päivittäin parannusta. Kymmenen Käskyä sisältävät, kuten muukin osa Jumalan Sanaa, luonnollisen eli kirjaimellisen, spirituaalisen sekä coelestiaalisen merkityksen. Nämä tarkat merkitykset löytyvät Swedenborgin teoksesta Arcana Coelestia (nrot 8860-8912). Miten ihmisen tulee elää näiden käskyjen mukaisesti, käy ilmi Swedenborgin teoksesta Apocalypsis Explicata (nro 935). Lainaan siitä esityksen loppuun kappaleen. Esitän seuraavassa näiden käskyjen luonnollisen ja molemmat sisäiset merkitykset. Esitys perustuu Swedenborgin teoksiin Arcana Coelestia ja Vera Christiana Religio.
Kymmenen Käskyn merkitystä korostaa se, että ne tulivat Jumalan sormen piirtäminä kivitauluihin. Ensimmäiset kolme käskyä muodostavat ensimmäisen taulun, joka liittyy Herran rakastamiseen. Kuusi viimeistä käskyä muodostavat toisen taulun, joka liittyy lähimmäisenrakkauteen. Neljäs käsky on liittävä käsky, joka yhdistää nämä kaksi taulua. Kymmenen Käskyä ja eläminen niiden mukaisesti ovat tämän kirjan tärkein osa. Käskyt ovat toisen Mooseksen kirjan jakeet 20: 2-17 ja viidennen Mooseksen kirjan jakeet 5: 6-21.
ENSIMMÄINEN KÄSKY (SM= spirituaalinen merkitys)
”Minä olen Herra, sinun Jumalasi,” SM: Herran Jumalallinen Ihmisyys hallitsee kaikkia hyvyyksiä ja totuuksia. ”joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.” SM: Herra vapauttaa ihmisen helvettien vallasta. ”Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.” SM: Herra on totuuksien ja hyvyyksien ainoa lähde. ”Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa,” SM: Älä synnytä totuuksia ja hyvyyksiä, jotka ovat lähtöisin omasta ymmärryksestäsi ja joiden haluat muistuttavan Jumalallisia asioita. ”älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, äläkä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä,” SM: Kielto koskee sekä spirituaalisia että luonnollisia asioita. ”äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.” SM: Kielto ulottuu myös aistillisruumiillisiin asioihin. ”Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä.” SM: Yllä esitettyjä omasta ymmärryksestä lähtöisin olevia asioita ei saa palvella jumalallisina. ”Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi,” SM: Kaikki totuudet ja hyvyydet tulevat yksin Herralta. ”olen kiivas Jumala,” SM: Ihmisen omasta ymmärryksestä lähtöisin olevat totuudet ja hyvyydet muuttuvat vääryyksiksi ja pahuuksiksi. ”joka kostan isien pahat teot lapsille" SM: Tällaiset vääryydet ja pahuudet myös lisääntyvät, ja niistä muodostuvat perityt mieltymykset eli peritty pahuus. ”kolmanteen ja neljänteen polveen,” SM: Ne lisääntyvät pitkissä sarjoissa yhdistyen viimein toisiinsa. ”niille, jotka minua vihaavat;” SM: Tällaisissa pahuuksissa ja vääryyksissä olevat ihmiset kieltävät Herran Jumalallisuuden. ”mutta teen laupeuden tuhansille,” SM: Jumala antaa hyvyyksiä ja totuuksia rajattomasti. ”jotka minua rakastavat” SM: Hän antaa niitä niille, jotka ottavat vastaan rakkauden hyvyyttä. ”ja pitävät minun käskyni.” SM: Samoin Hän antaa niitä niille, jotka ottavat vastaan uskon totuuksia.
Yllä on esitetty ensimmäisen käskyn tarkka spirituaalinen merkitys. Käskyillä on myös yleinen luonnollinen, spirituaalinen ja coelestiaalinen merkitys. Seuraavassa nämä yleiset merkitykset ensimmäisen käskyn osalta.
Luonnollinen merkitys
Minkäänlaisia epäjumalia ei tule palvella. Myös ketään ihmistä ei saa palvella jumalana. Luonnollinen eli kirjaimellinen merkitys tarkoittaa myös sitä, ettei mitään muuta kuin Jumalaa ja Jumalasta lähtevää saa rakastaa yli kaiken. Sillä mitä ihminen eniten rakastaa, se on hänen jumalansa. Joka rakastaa itseään ja maailmaa yli kaiken, ei sisimmässään usko Jumalan olemassaoloon, vaan pitää itseään ja maailmaa jumalinaan.
Spirituaalinen merkitys
Ketään muuta kuin Herraa Jeesusta Kristusta ei pidä palvella Jumalana, sillä Hän on Jehova, joka tuli alas maailmaan ja suoritti Lunastuksen. Hän on maailman Vapahtaja, Luoja ja Uudestisynnyttäjä. Hänestä Paavali oikein sanoi: ”Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.” (Kol. 2: 9).
Coelestiaalinen merkitys
Taivaallinen merkitys tarkoittaa tämän käskyn kohdalla sitä, että Herra Jumala on ääretön, mittaamaton ja ikuinen. Hän on Kaikkitietävä, Kaikkivaltias ja Kaikkialla Läsnä Oleva. Hän on Ensimmäinen ja Viimeinen, Alku ja Loppu, joka oli, joka on ja joka tulee aina olemaan. Hän on itse Rakkaus ja Viisaus eli Hyvyys ja Totuus. Hän on itse Elämä ja Olento, josta kaikki on saanut alkunsa.
Seuraavassa sisäiset merkitykset muiden käskyjen osalta.
TOINEN KÄSKY
”Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.” SM: Jumalallisia Totuuksia ja Hyvyyksiä samoin uskon totuuksia ja hyvyyksiä ei saa pilkata tai häväistä, sillä nämä ovat Jumalan nimi, ja se, joka näin tekee, riistää itseltään keinot uudestisyntymiseen, jonka avulla ihminen ainoastaan voi saada syntinsä anteeksi ja pelastua.
Luonnollinen merkitys
Herran nimeä ei saa käyttää väärin eikä yhteyksissä, joihin sen käyttäminen ei kuulu. Väärinkäyttöä ovat väärät valat, taikuus ja loitsut, kiroaminen ja pilkalliset puheet, joissa Herran nimeä käytetään. Oikeaa käyttöä taas ovat juhlalliset valat virkojen ja toimien yhteydessä ja sellaiset valat, jotka myös pidetään ja joihin liittyy hyvä ja arvokas tarkoitus. Tällaisissa yhteyksissä Herran nimen käyttäminen on sallittua. Oikeaa käyttöä merkitsevät luonnollisesti myös Jumalanpalvelus, rukous ja uskonnollinen opetus. Herran nimellä tarkoitetaan kaikkia Jumalasta käytettyjä nimityksiä, kuten esim. Jehova, Herra, Herra Jumala, Herra Sebaot, Israelin Pyhä, Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas, Jeesus Kristus ja Pyhä Henki.
Spirituaalinen merkitys
Henkisessä merkityksessä Jumalan nimellä tarkoitetaan kaikkia niitä asioita, joita kirkko opettaa Sanasta. Näiden asioiden käyttäminen väärissä yhteyksissä ja väärällä tavalla on tämän käskyn rikkomista.
Coelestiaalinen merkitys
Tässä merkityksessä Herran nimellä tarkoitetaan Herran Jumalallista Ihmisyyttä. Tämä käy ilmi Sanasta seuraavassa kohdassa: ”Isä, kirkasta nimesi! Niin taivaasta tuli ääni: ’Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava.’” (Joh. 12: 28). Kirkastaminen tarkoittaa Jumalalliseksi tekemistä. Herra Jeesus Kristus näkyy taivaassa aurinkona, jonka sisällä Hän on Jumalallisena Ihmisenä. Herra on myös ruumiilliseksi tullut Sana: ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä.” (Joh. l: 14). Tämän käskyn coelestiaalista merkitystä vastaan rikkoo se, joka pilkkaa Herran Jumalallista Ihmisyyttä tai Sanan pyhyyttä.
KOLMAS KÄSKY
”Muista” SM: Pidä jatkuvasti mielessäsi. ”pyhittää lepopäivä.” SM: Lepopäivä tarkoittaa sisimmässä merkityksessään itse Jumaluuden ja Jumalallisen Ihmisyyden yhdistymistä Herrassa. Sisäisessä merkityksessä se tarkoittaa Jumalallisen Ihmisyyden sekä taivaiden liittoa ja myös hyvyyden ja totuuden liittoa. Pyhittäminen tarkoittaa, ettei näitä saa millään tavoin loukata. ”Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;” SM: Tämä tarkoittaa taistelua, joka valmistaa hyvyyden ja totuuden liittoon. Tässä vaiheessa ihminen etsii totuuksia ja joutuu kiusauksiin. ”mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti;” SM: Hyvyys on nyt yhdistynyt totuuteen ja liitto siten toteutunut. Hyvyys on nyt ensi sijalla ja totuus välineenä. ”silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.” SM: Taistelu on päättynyt, ja taivas ja sen suloisuus on vallalla kaikissa sekä sisäisen että ulkoisen ihmisen asioissa. ”Sinä” tarkoittaa ihmistä itseään, ”poikasi" hänen sisäistä ymmärrystään, ”tyttäresi” hänen sisäistä tahtoaan, ”palvelijasi” hänen luonnollista ihmistään totuuden suhteen, ”palvelijattaresi” hänen luonnollista ihmistään hyvyyden suhteen, ”juhtasi” hänen mieltymyksiään yleensä ja ”muukalaisesi” hänen tietämystään yleensä. ”Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on,” SM: Herra uudestisynnyttää ihmisen sisäisen ja ulkoisen. Tämä tapahtuu asteittain, mitä symbolisoi kuusi päivää. ”mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi;” SM: Kun ihmisessä on vihdoin yhdistynyt hyvyys totuuteen, niin spirituaalinen taistelu on loppunut ja ihmisestä on tullut coelestiaalinen ihminen ja hän elää Herran suojeluksessa. ”sen tähden Herra siunasi lepopäivän”. SM: Tämä tarkoittaa taivaallista liittoa Herrassa. ”ja pyhitti sen.” SM: Tätä liittoa eivät helvetit eivätkä ihmiset maan päällä kykene vahingoittamaan.
Luonnollinen merkitys
Kuusi päivää on ihmiselle annettu työntekoa varten, mutta seitsemäs päivä on Herraa varten ja ihmiselle lepopäivä työstänsä. Sunnuntaina ihmisen tulisi levätä arkityöstänsä, mietiskellä ja opiskella uskonnollisia asioita ja harrastaa lähimmäisenrakkautta. Kun Herra itse eli maan päällä, Hän opetti ja paransi sairaita sapattina. Tästä syystä lepopäivä on sekä opetuksen että lähimmäisenrakkauden tekojen päivä.
Spirituaalinen merkitys
Henkisessä merkityksessä tämä käsky tarkoittaa ihmisen uudestisyntymistä. Ihmisen uudestisyntyminen on analoginen Herran taistelulle helvettien kanssa, Hänen voitolleen ja levolleen. Herra uudestisynnyttää ihmisen samalla tavalla kuin Hän kirkasti Ihmisyytensä. Sen tähden myös uudestisyntyvä ihminen joutuu kiusauksiin eli helvettien hyökkäysten kohteeksi kuten Jeesuskin. Kun hyvyys on tullut ensisijalle, ihminen on uudestisyntynyt. Uudestisyntynyttä johtaa Herra, ja uudestisyntynyt ihminen rikkoo kolmatta käskyä vastaan, jos hän palaa vanhaan elämäänsä ja alkaa itse johtaa itseään itserakkaudestaan ja maailmanrakkaudestaan käsin.
Coelestiaalinen merkitys
Taivaallisessa merkityksessään kolmas käsky tarkoittaa yhdistymistä Herraan ja siten rauhaa, sillä ihminen on tällöin Herran suojeluksessa eivätkä pahat henget uskalla häntä enää kiusata. Taivaallisen rauhan suloisuuden saavat kokea kaikki Herran Uuteen Kirkkoon uudestisyntyvät. Sapatti tarkoittaa alun perin lepoa, ja näin korkeimmassa merkityksessään rauhaa. Tämän tähden Herraa kutsutaan Sanassa Rauhanruhtinaaksi (Jes. 9: 5). Taivaallinen rauha on kokemuksena niin suloinen ja miellyttävä, että harvat pystyvät edes kuvittelemaan sitä. Kuitenkin kaikki uudestisyntyneet saavat kokea joskus tämän tunteen, joka on esimakua siitä, mitä rauha on taivaassa.
NELJÄS KÄSKY
”Kunnioita isääsi ja äitiäsi,” SM: Rakasta hyvyyttä ja totuutta. Korkeimmassa merkityksessään tämä käsky tarkoittaa Herran ja Hänen valtakuntansa rakastamista. ”että kauan eläisit siinä maassa,” SM: Tällaisesta rakkaudesta seuraa ikuinen elämä taivaassa. ”jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.” SM: Samoin siitä seuraa Jumalallisen virtauksen vastaanottaminen.
Luonnollinen merkitys
Ihmisen tulee kunnioittaa omia vanhempiaan, jotka turvaavat hänen varhaisen kehityksensä. Laajemmin tämä käsky tarkoittaa sitä, että ihmisen on rakastettava isänmaataan, sen laitoksia ja esivaltaa, sillä isänmaa vanhempien tavoin turvaa hänen tarpeensa. Vanhempien kunnioittamisessa on huomattava, ovatko vanhemmat uudestisyntyneitä vai eivät. Lapsen tulee joka tapauksessa kunnioittaa vanhempiaan, mutta uudestisyntynyt aikuinen kunnioittaa vanhempiaan vain siinä määrin kuin heissä on hyvyyttä ja totuutta Herrasta. Mikäli vanhemmat ovat uudestisyntymättömiä eli pahoja ihmisiä, tulee uudestisyntyvän välttää kiintymistä heihin. Usein vanhemmista ja muista sukulaisista tulee nykyisin uudestisyntyvälle suoranaisia vihollisia, sillä he yrittävät saada uudestisyntyvän jatkamaan perityn pahuutensa mukaista elämää. Tätä tarkoittavat Herran sanat: ”Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tappavat heidät.” (Mark. 13: 12). Tämä tarkoittaa nykyaikaa, ja uudestisyntyvän tulee hylätä vanhemmiltaan perityt pahat mieltymyksensä.
Spirituaalinen merkitys
Henkisessä merkityksessä vanhempien kunnioittaminen tarkoittaa Jumalan ja kirkon rakastamista. Isä merkitsee Jumalaa ja äiti kirkkoa. Tätä tarkoittavat Herran sanat: ”Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa.” (Matt. 23: 9). ”Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.” (Matt. 12: 50).
Coelestiaalinen merkitys
Taivaallisessa merkityksessä tämän käskyn kohdalla isällä tarkoitetaan Herraa Jeesusta Kristusta ja äidillä pyhien yhteyttä eli Herran kirkkoa koko maailmankaikkeudessa. Sitä, että Jeesus Kristus on meidän taivaallinen isämme, tarkoittavat Sanassa seuraavat sanat: ”Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa.” (Joh. 14: 11). Ja ”Minä ja Isä olemme yhtä.” (Joh. 10: 30). Herran kirkkoa äitinä kuvaavat seuraavat kohdat: ”Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niin kuin morsian, miehellensä kaunistettu.” (Ilm. 21: 2). ”Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut. Ja hän sanoi minulle: ’Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!’” (Ilm. 19: 7, 9).
Uudella Jerusalemilla tarkoitetaan Uutta Kirkkoa, joka tulee kristillisen kirkon sijalle ja joka perustuu Sanan sisäisten merkitysten ymmärtämiseen. Tämä kirkko on juuri se, mikä on vaimo ja äiti tässä merkityksessä. Tämä kirkko on todellinen kristillinen kirkko, sillä se tunnustaa Herran Jumalallisen Ihmisyyden. Tämä kirkko on aito Jumalan ja kirkon avioliitto maan päällä sekä kaikkien aiempien kirkkojen kruunu. Spirituaaliset jälkeläiset, jotka ovat tämän avioliiton hedelmiä, ovat rakkauden hyvyyksiä ja uskon totuuksia. Tämän kirkon jäsenet tulevat älykkäiksi, ja he pystyvät näkemään hyvän ja toden sekä paljastamaan pahan ja väärän. Tämä on se kirkko, josta Swedenborg sanoi, että ”teokseni tulevat olemaan sille hyödyksi”.
VIIDES KÄSKY
”Älä tapa.” SM: Keneltäkään ei saa ottaa pois hänen henkistä tai taivaallista elämäänsä eikä tukahduttaa hänen uskoaan ja rakkauttaan. Sisäisesti tämä käsky tarkoittaa myös sitä, että ketään ihmistä ei saa vihata, sillä vihaan sisältyy murhanhimo.
Luonnollinen merkitys
Ketään ihmistä ei saa tappaa tai muutenkaan vahingoittaa ruumiillisesti. Tämä käsky kieltää myös ihmisen maineen ja nimen vahingoittamisen, sillä tällainen on sosiaalista tappamista. Laajimmassa mielessä tämä käsky tarkoittaa, ettei ihminen saa vihata toista ihmistä. Viha, kateus ja kostonhimo sisältävät aikomuksen tappaa. Tätä Jeesus tarkoitti sanoessaan: ”Jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion.” (Matt. 5: 22).
Spirituaalinen merkitys
Tällöin tulee kysymykseen kaikenlaiset menetelmät, joilla ihmisten sieluja yritetään murhata. Tällaisia menetelmiä ovat ateistiset filosofiat, ihmisen omasta ymmärryksestä lähtevät uskonnot sekä suoranainen pyhien asioiden pilkkaaminen. Joka opettaa toiselle vääryyksiä, esim. että Jumalaa ei ole olemassa, syyllistyy viidennen käskyn rikkomiseen.
Coelestiaalinen merkitys
Tämä merkitsee vihastumista itse Herraan, Hänen nimensä häpäisemistä ja ihmisten johdattamista pois Herrasta. Ne, jotka näin tekevät, syyllistyvät tässä merkityksessä Herran ristiinnaulitsemiseen. Tätä tekevät useat nykyajan kristityistä, sillä he ovat erottaneet lähimmäisenrakkauden pois uskosta, ja tämä juuri on Jumalan murhaamista. Tätä tarkoittaa Ilmestyskirjan ennustus ”Karitsa, ikään kuin teurastettu.” (Ilm. 5: 6).
KUUDES KÄSKY
”Älä tee huorin.” SM: Uskon hyvyyksiä ja totuuksia ei saa vääristää. Sanaa ei saa käyttää vakuuttautumiseen pahuuksissa ja vääryyksissä. Jumalallisen Järjestyksen lakeja ei saa vääristää. Hyvyyttä ja pahuutta ei saa liittää toisiinsa eikä totuutta ja vääryyttä.
Luonnollinen merkitys
Tämän merkityksen mukaan kuudes käsky kieltää varsinaisen huorinteon, samoin kaikenlaiset epäsiveelliset teot ja niiden ajattelemisen. Ihminen syyllistyy huorintekoon jo epäsiveellisesti ajatellessaan: ”Jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssaan.” (Matt. 5: 28). Tämän käskyn rikkominen on erittäin tavallista nykyajan kristittyjen elämässä. Tätä osoittaa seksin ylenmääräinen ja väärä korostus. Kaikenlainen avioliiton vastainen ajattelu rikkoo tätä käskyä. Käskyn rikkomisesta seuraa, ettei nykyisin juuri kukaan tiedä, mitä salaisuuksia sisältyy puhtaaseen avioliittoon.
Siveellinen puhtaus on erityisen tärkeää Uuden Jerusalemin jäsenille, sillä tällä kirkolla on hallussaan puhtaita henkisiä ja taivaallisia totuuksia. Avioliiton kautta Uusi Taivas virtaa maan päälle Uuteen Kirkkoon.
Spirituaalinen merkitys
Henkistä huorintekoa tapahtuu, kun Sanan totuuksia ja hyvyyksiä vääristellään. Tällaista huorintekoa harjoittavat nykyisin lähes kaikki kristityt. Henkinen ja luonnollinen huoruus esiintyvät samanaikaisesti. Pahinta henkistä huoruutta ovat harjoittaneet juutalaiset, jotka ovat pyrkineet kaikessa sekoittamaan hyvyyttä ja pahuutta sekä totuutta ja vääryyttä. Sen tähden Jeesus nimitti juutalaisia ”avionrikkoja sukupolveksi” (Matt. 16: 4).
Coelestiaalinen merkitys
Taivaallista huorintekoa on Sanan pyhyyden kieltäminen ja Sanan häpäiseminen. Näin tekevät kaikki, jotka sisimmässään nauravat uskonnollisille asioille ja pilkkaavat niitä.
SEITSEMÄS KÄSKY
”Älä varasta.” SM: Keneltäkään ei saa ottaa pois henkisiä totuuksia ja hyvyyksiä. Ihminen ei saa liittää itseensä asioita, jotka kuuluvat Herralle.
Luonnollinen merkitys
Kaikenlainen varastaminen ja ryöstäminen on kiellettyä. Tähän sisältyy myös sellainen varastaminen, joka tapahtuu ikään kuin laillisin keinoin. Nykyisin tällainen ”laillinen” varastaminen on erittäin yleistä. Sitä ovat mm. keinottelu, liikevoiton tavoittelu moraalisista näkökohdista piittaamatta, veronkierto ja kaikenlaiset konstit, joilla varallisuutta kartutetaan tuottamatta vastaavaa hyötyä toisille ihmisille. Uusi Kirkko voi kirkastaa sosialismin periaatteet uskonnollisilla perusteilla, ja Uuden Kirkon ja sosialismin yhdistyminen voi olla siunaus vastakohtana kommunismin ja ateismin helvetilliselle liitolle: aito sosialismi on lähimmäisenrakkautta ja raaka kapitalismi seitsemännen käskyn rikkomista.
Spirituaalinen merkitys
Henkistä varastamista on uskon totuuksien ja hyvyyksien riistäminen, mikä tapahtuu opettamalla vääryyksiä uskonnollisina totuuksina. Tätä tarkoittavat Herran sanat: ”Joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri.” (Joh. 10: 1). Ainoa oikea ovi on Jeesus Kristus ja Hänen Taivaallinen Oppinsa. Jotka muuta opettavat ovat varkaita ja ryöväreitä.
Coelestiaalinen merkitys
Varkailla tarkoitetaan tämän merkityksen mukaan niitä, jotka yrittävät ottaa itselleen Herran Jumalallista valtaa, ja jotka vaativat itselleen Herran ansioita. Tällaiset ihmiset eivät sisimmässään usko Jumalaan vaan ainoastaan itseensä, ja he käyttävät uskontoa vain itsekkäiden pyrkimystensä toteuttamiseen.
KAHDEKSAS KÄSKY
”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.” SM: Hyvää ei pidä kutsua pahaksi eikä pahaa hyväksi. Totuutta ei pidä kutsua vääräksi eikä väärää todeksi.
Luonnollinen merkitys
Kenestäkään ihmisestä ei tule sanoa väärää todistusta tuomioistuimen tai yleensä ihmisten edessä. Laajemmin käsitettynä tämä käsky kieltää valheen, petoksen ja teeskentelyn käytön yhteiskunnallisessa elämässä sekä toisen ihmisen maineen vahingoittamisen itsekkäässä tarkoituksessa.
Spirituaalinen merkitys
Henkiseen väärän todistuksen lausumiseen syyllistyy se, joka tietoisesti siis itse tietäen asian todellisen laidan yrittää saada toisen ihmisen vakuuttumaan, että väärä onkin totta tai että pahan elämän viettäminen onkin hyvän elämän viettämistä, ja päinvastoin.
Coelestiaalinen merkitys
Tässä merkityksessä väärän todistuksen lausuminen tarkoittaa Herran ja Sanan pilkkaamista sekä kirkon totuuksien tietoista mitätöimistä.
YHDEKSÄS JA KYMMENES KÄSKY
”Älä himoitse lähimmäisesi huonetta.” SM: Ihmisen tulee olla varuillaan, ettei rakkaus maallisiin asioihin etenkin rahaan ja omaisuuteen saa hänen tahdossaan valtaasemaa. Tämä yhdeksäs käsky kieltää siis rakastamasta maailmaa enemmän kuin taivasta. ”Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.” SM: Tämä kymmenes käsky sisältää, että ihmisen tulee olla varuillaan, ettei hänen itserakkautensa etenkin halu hallita toisia ihmisiä itserakkaudesta käsin pääse valtaan hänen tahdossaan. Vaimolla tarkoitetaan mieltymyksiä coelestiaalisiin ja spirituaalisiin asioihin. Palvelijalla ja palvelijattarella tarkoitetaan rationaalisia mieltymyksiä, jotka palvelevat spirituaalisia ja coelestiaalisia. Härällä ja aasilla tarkoitetaan luonnollisia mieltymyksiä. Näiden mieltymysten himoitsemisella tarkoitetaan ihmisen halua alistaa toinen ihminen valtansa alle eli halua hallita itserakkaudesta käsin.
Yhdeksäs ja kymmenes käsky viittaavat kaikkiin edellisiin käskyihin, joissa lueteltuja pahuuksia ei saa himoita. Yhdeksäs käsky käsittää maailmanrakkauden pahuuden ja kymmenes itserakkauden pahuuden. Nämä kaksi pahuuden muotoa sisältävät kaikki mahdolliset pahuuden lajit. Näiden kahden viimeisen käskyn luonnolliset, spirituaaliset ja coelestiaaliset merkitykset tarkoittavat, ettei edellisissä käskyissä lueteltuja pahuuksia saa himoita.
Kymmenen Käskyn mukainen elämä on sitä, mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan:
”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Luuk. 10: 27).
Liitän lopuksi yksinkertaisen ohjeen, miten näiden käskyjen suhteen tulisi elää. Tämä on suora käännös Swedenborgin teoksesta Apocalypsis Explicata (nro 935):
”Ensimmäinen käsky, Älä pidä muita jumalia, myös vaatii, ettei ihminen rakasta itseään ja maailmaa; sillä se, joka rakastaa itseään ja maailmaa yli kaiken, palvoo muita jumalia; sillä mitä ihminen eniten rakastaa se on hänen jumalansa.
Toinen käsky, Älä turhaan lausu Jumalasi nimeä, myös vaatii, että ihminen ei saa halveksia tai hylätä Sanaa, oppia Sanasta ja siten kirkkoa; sillä nämä ovat myös Jumalan nimi.
Viides käsky, Älä tapa, myös vaatii, ettei ihminen saa vihata lähimmäistään eikä hautoa kostoa; sillä viha ja kosto synnyttävät murhan.
Kuudes käsky, Älä tee huorin, vaatii erikoisesti, ettei ihminen harrasta aviorikoksia ja pidä avioliittoa vastenmielisenä; eikä saastuta sellaisia asioita, jotka liittyvät avioliittoon likaisilla ajatuksilla; sillä nämä myös ovat aviorikoksia.
Seitsemäs käsky, Älä varasta, myös vaatii, että ihmisen tulee välttää petollista menettelyä ja laittomia voittoja, sillä nämä myös ovat varkauksia.
Kahdeksas käsky, Älä sano väärää todistusta, myös vaatii, ettei ihminen saa valehdella tai pilkata; sillä nämä myös ovat vääriä todistuksia.
Yhdeksäs käsky, Älä himoitse lähimmäisesi huonetta, vaatii myös, että ihminen ei saa haluta omistaa toisten omaisuutta vastoin heidän tahtoansa.
Kymmenes käsky, Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa, palvelijaa jne. vaatii myös, että ihminen ei saa himoita toisten ihmisten hallitsemista ja alistamista valtansa alle.”
Tämän lisäksi neljäs käsky velvoittaa meitä rakastamaan hyvyyttä ja totuutta eli Jumalaa ja kirkkoa. Tämä on yhdistävä käsky, joka liittää kaksi taulua: Jumalan rakastamiseen liittyvän taulun eli kolme ensimmäistä käskyä sekä lähimmäisenrakkauteen liittyvän taulun, joka sisältää kuusi viimeistä käskyä.
Kolmas käsky tarkoittaa käytännössä sitä, että uudestisyntynyt ihminen, joka elää Herran ohjauksessa ja suojeluksessa, ei saa palata vanhaan elämäänsä eli johtaa itseään omasta ymmärryksestään ja itserakkaudestaan käsin eli syödä hyvän- ja pahantiedon puusta.
KIRJALLISUUTTA
SWEDENBORG, EMANUEL:
The Apocalypse Explained. London 1968.
Arcana Coelestia. Londini 17491756.
Doctrina Vitae pro Nova Hierosolyma ex Praeceptis Decalogi. Amstelodami 1763.
Vera Christiana Religio. Amstelodami 1771.
