JUMALALLINEN KAITSELMUS

”Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.” (Matt. 10: 29, 30).

Sitä seikkaa, että Herra ohjaa koko maailmankaikkeutta, kutsutaan Kaitselmukseksi (lat. Providentia). Herra sallii ihmisen tehdä tietyissä rajoissa myös pahaa. Tätä kutsutaan Sallimukseksi (lat. Permissio). Mutta koska Herra itse on Jumalallinen Rakkaus ja Viisaus, ei Hän halua, että ihminen tekee pahaa, vaan Hän sallii pahan siksi, että Hän voi sen avulla johdattaa ihmistä hyvään. Nykyisin harvat tuntevat Kaitselmuksen lakeja, ja monet eivät usko Kaitselmusta olevankaan. Kaitselmus, joka sisältää myös Sallimuksen, toimii usein ihmisjärjeltä salassa. Ellei Herra paljastaisi Kaitselmuksensa lakeja, ei ihmiskunta koskaan pääsisi niistä selville. Herra on kuitenkin Swedenborgin kautta paljastanut muutamia yleisimpiä Kaitselmuksen lakeja, jotta ne ihmiset, jotka Häntä ymmärryksellään etsivät, voisivat löytää Hänet. Tätä ei ole tapahtunut ennen Swedenborgia, koska kristillisen kirkon sokeat dogmit olivat sulkeneet ymmärryksen uskonasioissa. Kaitselmuksen ja Sallimuksen lait ovat osa Jumalallisen Järjestyksen lakeja.

Maapallollamme on paljon pahaa. On julmia sotia, kurjuutta ja kärsimystä, epäoikeudenmukaisuutta, rikollisuutta ja monenlaista ahdinkoa. On kymmeniä uskontoja ja monia ateistisia maailmankatsomuksia, samoin monenlaisia poliittisia ja taloudellisia oppeja, jotka ovat usein ristiriidassa keskenään. Monet itsekkäät ja pahat ihmiset menestyvät, mutta hyvät saavat kärsiä. Luonnon saastuminen uhkaa maapallon elämää, samoin ydinsota. Tällaisia asioita ajatellessaan moni luonnollinen ihminen kieltää mielessään Jumalan olemassaolon ja tunnustaa luonnon ja materian ainoaksi olemisen muodoiksi. Mutta luonnollinen ihminen ei näe aistiharhojensa ulkopuolelle, sillä Herra, joka on itse Ikuinen ja Ääretön, ottaa huomioon vain sen, mikä on ihmiselle hyväksi hänen ikuisessa elämässään. Jumala tähtää siihen, mikä on ihmiselle todella hyvää, eikä siihen, mikä kestää vain muutaman vuosikymmenen. Ihmisen fyysisen kuoleman jälkeinen elämä on se, mihin Jumalallinen Viisaus kiinnittää huomionsa. Luonnollisia asioita Herra ohjaa siltä kannalta, miten ne vaikuttavat ihmisen ikuiseen elämään. Mitäpä merkitsee muutama maan päällä eletty vuosikymmen ikuisesti jatkuvan elämän rinnalla. Olisihan järjetöntä uhrata ihmisen ikuinen onni muutaman vuosikymmenen tähden. Maallinen kunnia ja rikkaus eivät aina ole siunaukseksi ihmiselle. Ne voivat olla suoranaiseksi kiroukseksi monille johtaessaan heitä pois siitä ainoasta, mikä on todelliseksi siunaukseksi ihmiselle. Sisäistetyt hyvyydet ja totuudet ovat todellisia siunauksia, sillä niiden avulla ihminen yhdistyy Herraan ja Hänen taivaaseensa. Tätä tarkoitetaan Sanassa seuraavalla: 

”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaavat ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä eivät koi ja ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.” (Matt. 6: 1921).

Koska Kaitselmuksen lakien tuntemisella on suuri merkitys ihmisen uudestisyntymisessä, esitän nyt seuraavassa Swedenborgia mukaillen tärkeimmät Jumalallisen Kaitselmuksen lait. Näitä lakeja ei ole aiemmin suomen kielellä julkaistu. Seuraavat lait ovat siis Jumalallisen Kaitselmuksen lakeja:

1. Jumalallinen Kaitselmus on Herran Jumalallisen Rakkauden ja Viisauden hallitus henkisessä ja luonnollisessa maailmassa. 

Koska Hyvyys ja Totuus virtaavat Herrasta yhdistyneinä, tästä seuraa laki hyvyyden ja totuuden sekä toisaalta pahuuden ja vääryyden liitosta. Koska Jumalallinen Rakkaus on luonut henkisen ja luonnollisen maailman Jumalallisen Viisauden (instrumentaalinen syy) avulla, ja Hyvyys ja Totuus ovat olleet tällöin yhdistyneinä, on kaikessa luodussa jotain tästä hyvyyden ja totuuden liitosta. Ihmisellä tämä esiintyy tahdon ja ymmärryksen liittona. Ihmisen kääntyminen pois Jumalasta loi pahuuden ja vääryyden liiton, ja tällöinkin säilyi ymmärryksen ja tahdon välinen liitto, sillä pahan ihmisen tahto vetää puoleensa vääryyksiä. Jumala pyrkii kaikessa yhdistämään hyvän ja toden. Tästä johtuu, että ihminen saa aitoja totuuksia Herralta ainoastaan, jos hänen tahtonsa on hyvä. Koska nykyajan ihmisillä on perityn pahuuden johdosta paha tahto, ei aitoja totuuksia tunne muut kuin Herran uudestisynnyttämät, joita on vähän pimeällä ajallamme. Tästä syystä Herra johdattaa myös niin harvat Swedenborgin teologian pariin. Pahoille ihmisille Herra sallii heidän pahuuttaan vastaavia vääryyksiä. Herra pitää pahojen  siis uudestisyntymättömien  ymmärryksen niin suljettuna, etteivät he tajua aitoja totuuksia, vaikka kuulevat tai lukevat niistä.

2. Jumalallisen Kaitselmuksen tarkoituksena on luoda enkelitaivas ihmisrodusta.

Vanha ongelma elämän tarkoituksesta saa selkeän vastauksen: elämän tarkoitus on enkelien lukumäärän lisääminen. Taivas on yhdistyminen Herraan hyvyyksien ja totuuksien avulla. Jokaisella ihmisellä on sellainen henki, että hän voi uudestisyntymisen avulla liittyä Herraan yhä lähemmin ja lähemmin. Mitä lähemmin ihminen liittyy Herraan, sitä älykkäämmäksi ja viisaammaksi hän tulee. Mitä kauemmaksi Herrasta ihminen kulkee, sitä tyhmemmäksi hän tulee. Ihminen tulee myös sitä onnellisemmaksi, mitä lähemmin Herraan hän liittyy.

Mitä lähemmin ihminen liittyy Herraan, sitä selvemmin hän tuntee olevansa vapaa ja hallitsevansa itse toimiansa, mutta kuitenkin sitä selvemmin hän tuntee olevansa Herran oma. Tämä voi kuulostaa paradoksilta, mutta se johtuu siitä, ettei tiedetä, mitä vapaus todella on.

On toisaalta helvetillistä vapautta ja toisaalta taivaallista vapautta. Helvetillinen vapaus on kykyä ajatella, tahtoa ja tehdä pahaa eli siis tahtoa ja toimia itsekkäästi. Taivaallinen vapaus on kyky ajatella, tahtoa ja tehdä hyvää. Mitä tahansa ihminen ajattelee, tahtoo tai tekee vapaudessa, hän kokee sen omakseen, sillä vapaus liittyy hänen rakkauteensa. Pahat ihmiset kokevat vain helvetillisen vapauden todelliseksi vapaudeksi. Hyvät ihmiset kokevat vapaudeksi vain taivaallisen vapauden. Vastakkaiset vapaudet ovat tästä syystä molemmille orjuuksia. Helvetillinen vapaus liittää ihmisen helvetillisten henkien seuraan; näistä virtaavat ihmiseen itserakkaus ja maailmanrakkaus. Taivaallinen vapaus liittää ihmisen Herran enkelien seuraan; näistä virtaavat ihmiseen rakkaudet Herraan ja lähimmäiseen. Taivaallinen vapaus antaa ihmiselle rajattomasti hyvyyttä ja totuutta. Tästä johtuu, että mitä lähemmin ihminen liittyy Herraan, sitä selvemmin hän kokee itsensä vapaaksi, sillä hän saa omakseen rajattoman hyvyyden ja totuuden lähteen, ja hän kokee nämä hyvyydet ja totuudet omikseen – ikään kuin hänen itsensä luomiksi  vaikka tietääkin niiden olevan Herrasta. Tämä, että ihminen saa kokea Herrasta lähtevät hyvyydet ja totuudet omikseen, on Jumalallisen Kaitselmuksen laki, jonka tarkoituksena on ihmisen tekeminen ikuisesti onnelliseksi.

3. Herran Jumalallinen Kaitselmus tähtää kaikessa toiminnassaan äärettömiin ja ikuisiin asioihin.

Herra itse on ikuinen ja ääretön. Mitään muuta ääretöntä ja ikuista ei ole, joten kaikki ääretön ja ikuinen on Jumalasta. Kaikki luotu on äärellistä. Ihmisen sielu elää tosin ikuisesti, mutta se eroaa Jumalan ikuisuudesta siinä, että sillä on äärellinen alkuhetkensä. Jumalan ikuisuus käsittää sekä menneen, nykyisen että tulevan, eikä sillä ole rajallista alku tai loppuhetkeä. Sekä henkinen että fyysinen maailma ovat luotuja ja siis äärellisiä. Jumala on ajan ja paikan ulkopuolella, mutta Hän on kuitenkin yhteydessä aikaan ja paikkaan vastaavaisuuksien avulla. 

Herra ei voi katsoa mitään asiaa muulta kuin ikuiselta kannalta, sillä toisin tehdessään Hän toimisi omaa Järjestystään vastaan. Jumala ohjaa ihmistä kaikissa elämän asioissa ja toimissa vain siinä määrin kuin niillä on merkitystä ihmisen ikuiselle elämälle. Tällä tavoin Jumala yhdistää ihmisessä ikuisen ja ajallisen hyödyn.

Herran äärettömyys ja ikuisuus kuvastuvat monissa asioissa luonnon maailmassa. Esimerkiksi luonnossa ei ole olemassa kahta samanlaista asiaa. Kaikkien muotojen rajaton määrä ja kasvu ovat vastaavaisuuksia Herran äärettömyydelle. Elävien olentojen rajaton lisääntymiskyky on puolestaan vastaavaisuus Jumalan ikuisuudelle.

4. Jumalallisen Kaitselmuksen laki, että ihmisen tulee saada ajatella, tahtoa ja toimia vapaudessa oman ymmärryksensä mukaan.

Ihmisellä olevat ymmärrys ja vapaa tahto ovat Herrasta. Ymmärrys syntyy ihmisen sieluun tulevasta spirituaalisesta virtauksesta. Vapaus syntyy taivaan ja helvetin välisestä tasapainosta. Nykyajan psykologit luulevat, että ihmisen ymmärrys johtuu pelkästään aivojen toiminnasta, ja he pitävät ihmistä lähinnä monimutkaisena koneena. He eivät oivalla, että ymmärtäminen on henkistä näkemistä, joka perustuu sielun olemassaoloon: spirituaalinen virtaus kohdistuu ihmisen sieluun, jonka vuorovaikutus ihmisen aivojen kanssa synnyttää ymmärryksen.

Kyky ajatella, tahtoa, puhua ja tehdä, mitä ymmärtää, on ihmisen tahdon vapaus. Yhteiskunta tosin asettaa rajoituksia tekojen ja puheiden suhteen, mutta ajattelu ja tahtominen ovat aina vapaita. Vain harvat tietävät, että tahdon vapaus johtuu taivaan ja helvetin välisestä tasapainosta. Yleisesti on kuitenkin tiedossa, että kun kaksi tekijää vaikuttavat toisiansa vastaan siten, että toisen vaikutus on yhtä suuri kuin toisen vastavaikutus, niin kumpikin on voimaton, sillä molemmilla puolilla ovat yhtä suuret voimat, jotka kumoavat toisensa. Silloin voi kolmas tekijä vaikuttaa kumpaankin edelliseen tekijään koko tehollaan. Tällainen tasapaino vallitsee taivaan ja helvetin välillä henkimaailmassa. Ihminen itse on ikään kuin tämä kolmas tekijä, joka voi vapaasti valita suuntansa. Jos henkimaailmassa olisi pelkkiä hyviä henkiä tai pelkkiä pahoja henkiä, ei tätä valinnan mahdollisuutta olisi. Jos siellä olisi vain hyviä henkiä, ei kukaan nykyajan ihminen voisi elää hetkeäkään, sillä elämä edellyttää virtausta henkimaailmasta, ja peritystä pahuudesta johtuu, että tämän virtauksen tulee lähteä pahoista hengistä. Jos henkimaailmassa olisi pelkkiä pahoja henkiä, ei kukaan ihminen voisi uudestisyntyä, sillä uudestisyntyminen on juuri pääsemistä enkelihenkien seuraan.

Edellä selostetut kaksi kykyä  tahdon vapaus ja ymmärrys  ovat ne välineet, joiden avulla Herra uudestisynnyttää ihmisen. Ilman näitä kykyjä ei kukaan voisi uudestisyntyä. Jumala pitää ihmisen koko hänen elinaikansa tällaisessa vapaudessa ja ymmärryksessä, jolloin ihminen itse voi ymmärtää toden ja väärän sekä tahtoa hyvää tai pahaa. Tahdon vapauden ja ymmärryksen avulla ihminen liittyy Jumalaan ja Jumala ihmiseen. Tällainen liitto on molemminpuolinen. Jumala ei voi liittyä ihmiseen, joka ei halua liittyä Häneen. Tämän vuoksi Kymmenen Käskyä annettiin ihmisille kahtena kivitauluna, joista toinen taulu koskee Jumalaa ja toinen ihmistä. Kun ihminen pitää oman taulunsa käskyt ikään kuin itsestään kuitenkin tietäen, että voima pysyä näissä käskyissä tulee yksin Jumalalta, Herra auttaa ihmistä pitämään myös toisen taulun käskyt. Mutta ihminen, joka ei pidä oman taulunsa käskyjä, ei voi myöskään pitää toisen taulun käskyjä. Ensimmäiset kolme käskyä muodostavat tällöin taulun, joka ilmaisee rakkauden Herraan, seitsemän seuraavaa käskyä sisältävät lähimmäisenrakkauden. Kun ihminen kunnioittaa esivaltaa (kirkko, yhteiskunta, vanhemmat), ei tapa, ei varasta, ei tee huorin, ei sano väärää todistusta lähimmäisestään eikä himoitse toisen omaa, täyttää hän oman taulunsa käskyt. Näin tehdessään hän voi Herran avulla täyttää myös toisen taulun käskyt, jotka tarkoittavat, että ihmisen tulee rakastaa Herraa kaikesta sydämestään, sielustaan ja voimastaan (5 Moos. 6: 5).

Koska tahdon vapaus ja ymmärrys ovat välttämättömiä ihmisen uudestisyntymisessä, Herra pitää Kaitselmuksensa avulla mitä tarkinta huolta, etteivät nämä kaksi kykyä koskaan katoa ihmisiltä. Tästä johtuu myös, että Jumala sallii ihmisen tehdä tietyissä rajoissa pahaa.

5. Ihmisellä tulee olla halua omasta tahdostaan poistaa pahuudet synteinä ulkoisesta ihmisestään. Tällöin Herra poistaa pahuudet myös hänen sisäisestä ihmisestään.

Jokaisella ihmisellä on sekä ulkoinen että sisäinen ajatuksensa. Kun ihminen on toisten ihmisten seurassa, hän puhuu ja toimii ulkoisen ajatuksensa mukaan. Tällöin hän voi olla kohtelias niillekin, joita hän vihaa ja hän voi puhua oikeudenmukaisesti ja rehellisesti, vaikka hän sisimmässään olisikin epärehellinen. Tämä ulkoinen ajattelu mahdollistaa sisäisesti pahojenkin elämisen moraalisesti yhteiskunnassa. Ihmisellä on kuitenkin vielä sisäinen ajattelu, jota hän harrastaa yksin ollessaan. Tämä sisäinen ajattelu määrää, mitä ihminen todellisuudessa on, sillä yksin ollessaan ihminen ajattelee varsinaisesti oman tahtonsa mukaisesti.

Ihmisen sisäinen ajatus määrää myös hänen ulkoisen ajatuksensa luonteen. Pahan ihmisen ulkoinen ajatus, vaikka se teeskenteleekin hyvää, on todellisuudessa pahaa. Tämä johtuu siitä, että sisäinen ajatus on varsinainen tarkoitus ja ulkonainen ajatus keino, ja tarkoitus määrää myös keinon laadun. Vaikka paha ihminen käyttäytyisi ulkoisesti hyvin, pyrkii hän kuitenkin vain itsekkäisiin päämääriin, sillä hänen ulkoisesti hyvä käytöksensä on vain keino itsekkäiden päämäärien toteuttamisessa.

Ihmisen tulee poistaa pahuudet ulkoisesta ihmisestään sen tähden, että ne ovat syntejä. Jos ihminen ei poista niitä synteinä, vaan ainoastaan moraalisista ja siveellisistä syistä, ei ihminen puhdistu niistä, vaan hän ainoastaan salaa pahuutensa muilta ihmisiltä. Kun ihminen taistelee pahuuksiaan vastaan siksi, että ne ovat syntejä, poistaa Herra vähitellen ihmisen pahuudet hänen sisäisestä ihmisestään.

Ihmisen tulee taistella ei ainoastaan synnin tekemistä, vaan myös synnin tahtomista vastaan. Vasta tällöin Herra voi puhdistaa ihmisen sisäisen tahdon himoista ja siten tehdä myös ihmisen ulkoisen sisäisen avulla puhtaaksi. Koska ihmisellä on Herrasta vapaa tahto ja ymmärrys, tulee hänen tehdä kaikki tämä ikään kuin itsestään, kuitenkin tietäen, että puhdistuminen tapahtuu yksin Herran avulla. Näin tehden ihminen on omalta osaltaan kääntynyt Herraan päin, ja Herra voi silloin tulla ihmisen sisimpään ja sieltä käsin puhdistaa ihmisen.

Ihminen ei puhdistu synneistään pelkästään uskon avulla niin kuin monet nykyajan kristityt luulevat. Ihmisen tulee itse taistella pahoja viettymyksiään vastaan ja samalla rukoilla Jumalalta voimaa tähän taisteluun. Vain tällä tavoin toteutuu ihmisen ja Jumalan liitto, joka kuten ihmisten keskinäiset liitotkin vaatii molempien osapuolten aktiivista panosta. Vain näin menetellen ihminen vähitellen puhdistuu ja alkaa suorastaan kammoksua sitä pahaa, joka aiemmin oli hänelle mieluista. Nykyajan kristittyjen uskomus, että Jeesuksen veri on heidät täydellisesti puhdistanut synneistä, kun he vaan uskovat Jeesukseen, on hirvittävä väärinkäsitys ja täysin Jumalallisen Kaitselmuksen lakien vastainen, sillä näin uskovilla ihmisillä heidän pahuutensa jää pysyvästi heidän sisimpäänsä johtaen heidät lopulta helvettiin.

6. Ihmistä ei saa ulkoisin keinoin pakottaa ajattelemaan uskonnollisia asioita, mutta hänen tulee itse pakottaa itsensä uskonnollisiin normeihin. 

Ketään ihmistä ei voi uudestisynnyttää ihmeiden tai merkkien avulla, jotka pakottavat ihmistä, sen sijaan pitäisi vedota ihmisen ymmärrykseen ja vapauteen, joiden avulla ainoastaan ihmisen voi uudestisynnyttää. Ihmeet ja merkit luovat uskoa ulkoisin keinoin ja siten maailmasta käsin, kun taas todellinen usko tulee sisäistä tietä suoraan Herrasta. Kirkkojen historiassa on lukuisia esimerkkejä siitä, etteivät ihmeet ja merkit synnytä aitoa uskoa.

Ketään ei myöskään voi uudestisynnyttää näkyjen tai henkimaailmaan luotujen yhteyksien avulla, sillä nekin pakottavat ihmisen tahtoa. On taivaallisia näkyjä, jotka perustuvat taivaallisiin vastaavaisuuksiin, ja helvetillisiä näkyjä, joita aiheuttavat pahat henget, sekä hourenäkyjä, jotka ovat sairaalloisen mielen tuotteita. Monet nykyajan uskonnollisista liikkeistä ovat syntyneet helvetillisten näkyjen tuloksena liikkeen perustajan luullessa näkyjään jumalalliseksi ilmoitukseksi. Keskustelu henkien kanssa ei myöskään ole ihmiselle hyväksi, vaan jopa vaaraksi, sillä helvetilliset henget eivät juuri mitään enemmän halua kuin päästä yhteyteen ihmisten kanssa ja vahingoittaa heitä. Eri asia on, jos ihminen Herran suojeluksessa saa tehtäväkseen olla yhteydessä henkien kanssa, kuten Swedenborgin oli laita. Meidän aikanamme henkimaailmasta on tullut monenlaista ”ilmoitusta”, suoranaista sanelua, mutta se on kaikki pahoista hengistä lähtenyttä valhetta.

Ketään ei voi uudestisynnyttää uhkauksien tai rangaistusten avulla, sillä nekin pakottavat. Itsestään selvää on, ettei uhkauksilla tai rangaistuksilla voi vaikuttaa ihmisen sisäiseen tahtoon.

Ketään ei voi uudestisynnyttää mielentilassa, jossa hänen järkevyytensä ja vapautensa puuttuvat. Tällaisiin tiloihin altistavat mm. voimakas pelko, vakavat ruumiilliset ja henkiset sairaudet, onnettomuudet, mielenhäiriöt, tietämättömyys uskonnollisista laeista sekä ymmärryksen sokeus. Ymmärryksen sokeudella tarkoitetaan tilaa, jolloin virheellinen uskonto on sulkenut ymmärryksen; tällaisessa tilassa ovat useimmat niistä nykyajan kristityistä, jotka luulevat pelastuvansa pelkän uskon avulla.

Ihmisellä on kuitenkin lupa pakottaa itsensä noudattamaan uskonnollisia normeja, sillä itsensä pakottaminen ei ole ulkoista vaan sisäistä pakottamista ja näin ollen ihmisen omassa vapaudessa ja järkevyydessä tehtyä.

7. Jumala ohjaa ja opettaa ihmistä Sanan avulla, mutta kuitenkin niin, että ihminen kokee tämän oppimisen tapahtuvan ikään kuin omasta itsestään käsin.

Yksi Kaitselmuksen tärkeimpiä lakeja on kuten mainittu se, että ihmisellä tulee olla ymmärrys ja vapaa tahto, joita ilman ihmistä ei voi uudestisynnyttää. Tästä syystä Jumala ei voi ohjata ja opettaa ihmistä suoraan kuten opettaja opettaa koululaisia. Jumaluus opettaa ihmistä aina niin, ettei ihmisen oma aktiivisuus tuhoudu. Ihminen ei ole Jumalan mekaaninen automaatti, vaan juuri ihmisen oma tietoisuus tekee hänestä ihmisen. Jumala opettaa ihmistä niin, että ihminen kokee oppivansa henkisiä totuuksia ikään kuin itsestään, sillä tällainen opetus säilyttää ihmisen vapaan tahdon.

Jumala ohjaa ja opettaa ihmistä meidän planeetallamme Sanan avulla. Sanan avulla Jumalallinen virtaus tulee välittömästi ihmisen sieluun, vaikka ihminen itse huomaa tämän vain harvoin. Jumala opettaa ihmistä myös välillisesti henkimaailman avulla. Sanan avulla Jumala opettaa vain uudestisyntyvää, sillä pahuudessa eläville Sana ei avaudu. Sanasta uudestisyntyvä saa suoraan virtausta sieluunsa eli sisäisimpään tahtoonsa ja ymmärrykseensä. Tahtoon tullut virtaus herättää hänessä lähimmäisenrakkautta. Ymmärrykseen tullut virtaus aiheuttaa hänessä valaistumisen. Valaistuneelle Sana näyttäytyy omassa valossaan, joka on Jumalallinen Totuus. Valaistuneelle Sanan sisäiset merkitykset avautuvat, ja hänelle kehittyy sisäinen havaintokyky, joka suo hänelle mahdollisuuden nähdä totuudet omissa ajatuksissaan. Valaistuksen voi saada vain ihminen, joka rakastaa totuutta totuuden itsensä tähden ja joka soveltaa totuuksia käytännön elämäänsä. Itsekkäistä syistä totuutta etsivät eivät voi saavuttaa valaistumista. Swedenborgin kirjoitukset ovat avain ja lamppu Sanalle, ja niiden avulla Sana myös aukeaa.

8. Ihmisen ei tule havaita tai tuntea Jumalallisen Kaitselmuksen toimintaa, mutta siitä huolimatta hänen tulee tietää ja tunnustaa sen olemassaolo.

Jos ihminen havaitsisi tai tuntisi tarkasti, miten Kaitselmus toimii, ei hän enää toimisikaan järkevyydessä ja vapaudessa, vaan hän kokisi olevansa eräänlainen automaatti. Tämä merkitsisi sitä, että ihminen tietäisi ennalta tulevaisuuden tapahtumia. Jumala itse tietää kaiken  sekä tulevan, nykyisen että menneen. Ihmiselle tulevaisuuden tarkka tietäminen on vaarallista, sillä tällainen tietäminen tuhoaa juuri tuon ihmisen tärkeimmän ominaisuuden eli kyvyn toimia ymmärryksessä ja vapaudessa. Tulevaisuuden tunteminen tekisi ihmisestä kohtaloaan passiivisesti odottavan. Hyvin harvoin Jumala sallii ihmisen tietää tulevia tapahtumia, ja tällöin on aina kyseessä jokin ihmiselle tärkeä hyöty.

Jos ihminen näkisi selvästi Kaitselmuksen toiminnan, hän voisi sotkea itsensä siihen ja aiheuttaa itselleen vahinkoa. Ihmisen sielussa, samoin kuin hänen ruumiissaan, on monia toimintoja, joita ihminen ei voi nähdä. Hän ei näe esim. ruuansulatuksensa lukemattomia vaiheita. Jos hän näkisi nämä vaiheet, voisi hän tahdollaan häiritä niitä, joten ihmiselle on vain hyväksi, ettei hän havaitse kaikkia ruumiinsa toimintoja kovin tarkasti. Aivan vastaavasti tapahtuvat monet asiat uudestisyntyvän sielussa niin, ettei ihminen niitä havaitse. Tätä tarkoittavat Herran sanat: 

”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt” (Joh. 3: 8). 

Jos ihminen näkisi selvästi Kaitselmuksen toiminnan, hän joko kieltäisi Jumalan olemassaolon tai tekisi itsensä jumalaksi. Tämä johtuu siitä, että Kaitselmus toimii aina ihmisen tahtoa  joka on perityn pahuuden saastuttama  vastaan. Ihmisen perittyyn pahuuteen nimittäin sisältyy tarve tulla rikkaimmaksi ja mahtavimmaksi kaikista ihmisistä. Kaitselmus pyrkii johdattamaan ihmisen pois tällaisesta mielettömyydestä. Tällöin Kaitselmus joutuu toimimaan juuri sitä vastaan, jota ihminen sisimmässään rakastaa. Tajutessaan tämän ihminen vihastuisi Jumalaan ja kieltäisi Hänen olemassaolonsa. Ihmiset, jotka ovat olleet maailmassa rikkaita ja mahtavia ja ovat katsoneet menestyksensä syyksi omat kykynsä, pitävät helvettiin joutuessaan jokaista voimakasta pirua jumalana ja haluavat itsekin tulla jumaliksi. Tällaiseen mielettömyyteen päättyy niiden elämä, jotka kielsivät sisimmässään Kaitselmuksen vaikutuksen.

Ihmiselle on kuitenkin sallittu tulkita Kaitselmuksen toimintaa jälkikäteen, mutta vain sellaisessa tilassa, jolloin hänen mielensä spirituaalinen tai coelestiaalinen aste on avautunut. Uudestisyntynyt pystyy havaitsemaan Kaitselmuksen toiminnan monissa oman elämänsä menneissä vaiheissa. Uudestisyntynyt ei haluakaan nähdä Kaitselmuksen toimintaa etukäteen. Luonnollinen ihminen, jonka mielen korkeammat asteen eivät ole avautuneet, ei kykene näkemään Kaitselmuksen toimintaa jälkikäteen, mutta haluaa nähdä sen etukäteen.

9. Ihmisen oma viisaus on mitätöntä. Kaitselmus ohjaa salaisesti sekä hyviä että pahoja.

Jumala ohjaa jokaista ihmistä. Hyviä Hän ohjaa kohti taivasta, pahoja Hän pyrkii johdattamaan pois pahuudesta tai ainakin pienempiin pahuuksiin. Niistä, jotka ovat tunnustaneet ainoastaan luonnon ja ihmisviisauden, muodostuvat helvetit. Niistä, jotka ovat tunnustaneet Jumalan ja Hänen Kaitselmuksensa ja eläneet tekemättä syntiä, muodostuvat taivaat. Jumala sallii kuitenkin ihmisen kokea, että elämä on ihmisessä ikään kuin hänestä itsestään, vaikka elämä on yksin Jumalasta. Tästä ihmisen kokemuksesta käsin uudestisyntymättömät vetävät sen johtopäätöksen, että elämä todella lähtee heistä itsestään ja että he pystyvät ohjaamaan itseään omalla viisaudellaan.

Ihmisen elinaika maan päällä riippuu niistä hyödyistä, joita hän tuottaa. Pahat ihmiset tuottavat usein suurta aineellista hyötyä toisille ihmisille, sillä kunnianhimonsa piiskaamina he usein ovat ahkerampia ja tehokkaampia kuin hyvät ihmiset. Koska ihmisen sielu on henkimaailmassa samaan aikaan kuin hänen ruumiinsa elää maan päällä, tuottaa ihminen hyötyjä myös henkimaailmassa. Yleisesti ihmisen elinikä maan päällä riippuu seuraavista seikoista: 1) ihmisen tuottamat spirituaaliset ja coelestiaaliset hyödyt maan päällä; 2) ihmisen oman uudestisyntymisen edistyminen; 3) ihmisen tuottama aineellinen ja yhteiskunnallinen hyöty maan päällä; 4) ihmisen tuottamat spirituaaliset ja coelestiaaliset hyödyt henkimaailmassa. 

Jokainen ihminen kuolee fyysisesti juuri silloin, kun se on hänelle edullisinta ikuisuutta silmällä pitäen. Mitään sattumaa ei ole olemassa. Ihmisen kokema sattuma johtuu vain siitä, ettei ihminen tunne Kaitselmuksen toimintaa.

10. Ihmisen sallitaan tuntea sisäisesti uskon totuuksia ja rakkauden hyvyyksiä vain siinä määrin kuin hän voi pitää ne elämänsä loppuun asti.

Ihmisen ymmärrys on laajaalaisempi kuin hänen tahtonsa. Ihminen voi ymmärtää sisäisiä totuuksia, vaikka hänen tahtonsa ei niitä suosikaan. Tätä tapahtuu tosin vain tiettyyn rajaan asti, sillä varsinaisia coelestiaalisia totuuksia voidaan antaa vain ihmiselle, jonka tahtokin on uudestisyntynyt. Jos nyt ihminen omaksuu sisäisiä totuuksia ja elää niiden mukaisesti, mutta myöhemmin luopuu näistä totuuksista eikä elä enää niiden mukaisesti, niin ihminen syyllistyy synneistä ankarimpaan  häväistykseen (lat. prophanatio). Häväistyksessä ihminen nimittäin sekoittaa sielussaan Jumallista Pyhää pahuuteen, ja tämä on jyrkästi Jumalallisen Järjestyksen vastaista eli tarkasti ottaen kuudennen käskyn rikkomista. Estääkseen häväistystä tapahtumasta Kaitselmus johdattaa ihmisen sisäisiin totuuksiin ja hyvyyksiin vain siinä määrin kuin ihminen voi pitää niistä kiinni elämänsä loppuun asti. Ihmiselle on parempi elää koko elämä pahuudessa, kuin että hän kääntyisi hyvyydestä takaisen aiempaan pahuuteensa.

Häväistyksen lajit ovat seuraavat: 1) Tunnustetaan Jumalalliset Totuudet ja eletään niiden mukaisesti, mutta myöhemmin kielletään nämä totuudet eikä eletä enää niiden mukaisesti. Tämä on pahin häväistyksen laji. 2) Tunnustetaan Jumalalliset Totuudet ja eletään samanaikaisesti niiden vastaisesti. 3) Pilaillaan Sanalla ja henkisillä totuuksilla. 4) Käytetään Sanan kirjaimellista merkitystä omien halujen ja tarkoitusten toteuttamiseen. 5) Eletään ulkoisesti hurskasta elämää, mutta samanaikaisesti kielletään sisäisesti Jumalalliset Totuudet. 6) Jumalallisuuden liittäminen itseensä. Tällaista tapahtuu esim. silloin kun ihminen väittää itse keksimiään totuuksia Jumalallisiksi. 7) Tunnustetaan Sana Pyhäksi eli Jumalalliseksi, mutta kielletään samanaikaisesti Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalallisuus. Myös tähän syyllistyvät useat nykyajan kristityt, sillä he pitävät sisimmässään Jeesusta vain tavallisena ihmisenä eikä Jumalana.

11. Jumala sallii pahan päämäärän tähden, joka on pelastus.

Maailmassa on monenlaista pahaa ja epäoikeudenmukaisuutta. Tämä saa monen luonnollisen ihmisen epäilemään Jumalan olemassaoloa. Jumala voisi tietysti äärettömällä voimallaan poistaa maailmasta kaiken pahan, mutta silloinkaan ei poistuisi paha ihmisen tahdosta. Jumala loi nimittäin ihmiselle vapaan tahdon, jota ilman ihminen ei ole ihminen. Jos Jumala ottaisi pois ihmiseltä vapaan tahdon, ei ihminen olisi enää ihminen vaan eläin. Tästä ihmisen tahdon vapauden säilyttämisestä johtuu, että Kaitselmus sallii myös pahaa tapahtuvan, vaikka Jumala ei tietenkään halua, että pahaa tapahtuu. Ihmisen tehdessä tai ajatellessa pahaa hänen tahtonsa laatu tulee esille, ja ihminen voi vapaudessa ja järkevyydessä havaita oman pahuutensa sekä kääntyä pois siitä. Kun ihminen kääntyy pois pahuudestaan ja turvautuu Jumalaan, luo Jumala hänelle uuden tahdon, joka on vapaa kaikkeen hyvään. Jos Jumala ei sallisi maailmassa myös pahaa, ei pahuus tulisi esille eikä ihminen voisi uudestisyntyä. Uudestisyntymisen edellytyksenä on pahuuden tunteminen. Tämän vuoksi pahan salliminen tietyissä rajoissa on Kaitselmuksen laki.

12. Jokainen ihminen voi uudestisyntyä, eikä ole olemassa mitään predestinaatiota eli ennakolta määräytymistä taivaaseen tai helvettiin.

Planeettamme jokainen ihminen voi uudestisyntyä, eikä ketään ole edeltä käsin tuomittu helvettiin. Tämä johtuu Viimeisetä Tuomiosta vuonna 1757, jolloin helvettien valta estää ihmisen uudestisyntymistä loppui. Jokainen ihminen voi vapaasti omalla elämällään valita, kumpaan hän kuolemansa jälkeen joutuu, taivaaseen vai helvettiin. Jeesus syntyi juuri juutalaiseksi, koska juutalaisten helvetit olivat kaikista helveteistä pahimmat. Juutalaiset olivat  ja ovat sitä tänä päivänäkin  planeettamme julmin ja itsekkäin kansa. Jeesuksen juutalaisuudesta seuraa kuitenkin, että myös juutalainen voi pelastua, kun hän kääntyy pois Talmudista, elää Kymmenen Käskyn mukaisesti ja tunnustaa Jeesuksen Messiaaksi. Kukaan ei voi myöskään pelastua välittömän armon ansiosta, sillä ihmisen tahtoa ei voi muuttaa hetkessä. Uudestisyntyminen on pitkäaikainen prosessi, missä ihminen vähitellen puhdistuu pahuudestaan, ja sitä mukaa kuin ihminen puhdistuu, luo Herra häneen uuden tahdon ja uuden ymmärryksen. Todelliseen kristilliseen uskontoon kuuluu kolme olennaista asiaa: Jumalan tunteminen eli Jeesuksen ymmärtäminen taivaan ja maan Jumalaksi, jossa on Kolminaisuus, parannuksen tekeminen sekä eläminen Kymmenen Käskyn mukaisesti. 

KIRJALLISUUTTA

SWEDENBORG, EMANUEL: 

The Apocalypse Explained. London 1968. 

Arcana Coelestia. Londini 17491756. 

De Divina Providentia. Amstelodami 1764.