USKO

”Usko itsessään on myöntämistä, että asia on niin, koska se on totta. Sillä se, joka on todellisessa uskossa, ajattelee ja puhuu tähän tapaan: ’Tämä on totta, ja siksi minä uskon sen.’ Sillä usko liittyy totuuteen ja totuus uskoon. Edelleen, jos ihminen ei ymmärrä jonkin asian olevan totta, hän sanoo: ’En tiedä, onko tämä totta vai ei, ja sen tähden en usko sitä. Kuinka voisin uskoa mitä en ymmärrä? Sehän voi olla valhettakin.’” (Swedenborg: Doctrina Novae Hierosolymae de Fide, nro 2).

Tuskin on olemassa toi

sta sanaa, joka olisi niin suuresti väärin ymmärretty kuin sana usko. Kun ajatteleva ihminen tarkastelee nykyisiä uskonlahkoja ja kirkkoja, hän päätyy siihen käsitykseen, että usko on sitä, että pidetään jotakin asiaa totuutena huolimatta siitä, onko asia tosi vai ei. Tämä totuutena pitäminen on eräänlaista vakuuttautumista, jolla ei ole mitään tekemistä ymmärryksen kanssa. Usein tällaisessa uskossa voi havaita selviä sosiaalisen suggestion merkkejä. Tällaista uskoa liittyy myös monien aatteellisten ja poliittisten liikkeiden toimintaan

Nykyajan kristittyjen usko on kuollutta uskoa, koska sitä ei sovelleta käytännön elämään: uskonto on jäänyt kirkon ovien sisäpuolelle. Lisäksi kristityt ovat omaksuneet täysin järjettömiä käsityksiä Jumalasta, mitkä käsitykset sulkevat heidän ymmärryksestään pois kaiken virtauksen taivaasta. Pahin näistä järjettömyyksistä on Jumalan jakaminen kolmeksi eri persoonaksi. Jeesuksen Jumaluutta ei myöskään ole ymmärretty, mistä johtuu, etteivät nykyajan kristityt lainkaan tunne Jeesusta: Jeesus käsitetään tavalliseksi ihmiseksi.

Vaikka nykyajan kristittyjen uskonto on samalla tavoin kuollut kuin juutalaistenkin uskonto, elävät monet kirkot ja lahkot kuitenkin edelleen sosiaalisina organisaatioina. Esim. Suomessa luterilainen kirkko jatkaa edelleen olemassaoloaan, vaikka sillä ei ole mitään yhteyttä Jumalaan eikä taivaaseen. Taivaasta käsin katsottuna tällaiset kirkot eivät tietenkään ole kirkkoja, vaan synkeitä pahojen henkien täyttämiä luolia. Swedenborg, jonka henkinen näkö oli avautunut, vältti kirkossa käyntiä nimenomaan siellä raivoavien pahojen henkien vuoksi.

Nykyajan kristillisten kirkkojen katolla kohoaa symbolina risti. Jos kristityt olisivat perehtyneitä vastaavaisuuksien tieteeseen, vaihtaisivat he varmasti symbolia. Vastaavaisuuksien tieteen mukaan risti on kiusausten eli pahojen henkien hyökkäyksen symboli. Kun valaistunut ihminen näkee kirkon katolla ristin, tietää hän, että siellä ovat pahat henget vallassa. Kaitselmus on kuitenkin pitänyt kristittyjen ymmärryksen suljettuna, jotta he eivät olisi tajunneet valitsemansa symbolin luonnetta. Uuden Kirkon symboli on kruunu, joka tarkoittaa voittoa kiusauksista.

Uuden Kirkon uskoa ja nykykristittyjen uskoa voi verrata valoisaan päivään ja pimeään yöhön. Nykykristittyjen usko perustuu virheellisiin käsityksiin Jumalasta, mikä aiheuttaa täydellisen pimeyden kaikissa uskonasioissa. Uuden Kirkon usko perustuu Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalallisuuden ja Kolminaisuuden ymmärtämiseen, ja se näyttää Jumalalliset Totuudet kuin kirkkaassa päivänvalossa.

Uusi Kirkko liittää yhteen uskon ja lähimmäisenrakkauden. Usko on totuutta ja lähimmäisenrakkaus hyvyyttä, ja näiden tulee olla yhtyneinä aivan kuten auringon valossakin ovat yhtyneinä valo ja lämpö. Pelkkä usko on kuin auringon valo ilman lämpöä, ja tällaisessa valossa kaikki elämä tuhoutuu. Tästä pelkän uskon tuhoavasta vaikutuksesta käytetään vastaavaisuuksien tieteessä kuvausta ”lohikäärme”. Tyypillisin lohikäärmeusko on juuri luterilaisuus, sillä se perustuu Paavalin sanojen ”Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman laintekoja” (Room. 3: 28) väärään tulkintaan. Uuden Kirkon usko, johon liittyy lähimmäisenrakkaus, on kuin lämmin kevätauringon valo, joka saa koko luonnon heräämään eloon. Uskon symboli vastaavaisuuksien tieteessä on kuu. Sellaisen uskon symboli, josta lähimmäisenrakkaus puuttuu, on kuten sanottu lohikäärme. Lohikäärme symbolisoi tästä syystä Ilmestyskirjassa katolisesta kirkosta eronneita reformoituja kirkkoja. Itse katolista kirkkoa symbolisoi Ilmestyskirjassa Babylon, joka tarkoittaa yleisesti sellaista kirkkoa, joka vain pyrkii uskonnon avulla hallitsemaan ihmisiä.

Uutta Kirkkoa Ilmestyskirja kuvaa ”auringolla vaatetetulla vaimolla”, jolla on ”kuu hänen jalkojensa alla” (Ilm. 12: 1). Auringolla vaatetettu tarkoittaa, että tällä kirkolla on hallussaan coelestiaalisia totuuksia. Vaimo tarkoittaa, että tämä kirkko on yhdistynyt Herraan. Se että kuu oli tämän vaimon jalkojen alla, tarkoittaa, että tässä kirkossa lähimmäisenrakkaus on uskon yläpuolella ja siihen liittyneenä. Tämä auringolla vaatetettu vaimo on se seurakunta, josta Swedenborg sanoi, että ”hänen teoksensa tuleva olemaan sille hyödyksi”.

Todelliseen kristilliseen uskoon kuuluvat aidot ja puhtaat totuudet; todellisen kristillisen uskonnon muodostavat näihin totuuksiin liittyneet hyvyydet. Uuden Kirkon, jota Sanassa kutsutaan Uudeksi Jerusalemiksi, uskolla on lukemattomia aitoja ja puhtaita totuuksia. Näistä tärkeimmät voidaan esittää seuraavasti:

1. Jumala on yksi ja Hänessä on Jumalallinen Kolminaisuus ja Hän on Herra Jumala Vapahtajamme Jeesus Kristus. Hänessä on Kolminaisuus kuten ihmisessä on sielu, ruumis ja sielusta ruumiin kautta tapahtuva toiminta. Isä eli sielu on Jehova Jumala, Poika on Jehova Jumalan ruumis eli Jumalallinen Ihminen ja Pyhä Henki eli Jumalallinen Vaikutus tarkoittaa Isästä Pojan lähettämää Jumalallista Virtausta eli Elämää.

2. Edellisen kohdan tunnustaminen ja ymmärtäminen, päivittäisen parannuksen teko sekä Kymmenen Käskyn mukainen elämä yhdistävät ihmisen Jumalaan. 

3. Herran Jeesuksen Kristuksen Toinen Tuleminen, jonka Hän itse ennusti tapahtuvan, tapahtui Sanan sisäisten merkitysten avautumisena Emanuel Swedenborgin kirjoitusten kautta. Tätä tarkoittavat Herran sanat: ”Ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudelta.” (Matt. 24: 30). Taivaan pilvet tarkoittavat Sanan kirjaimellista merkitystä, suurella voimalla Sanan coelestiaalista merkitystä ja kirkkaudella Sanan spirituaalista merkitystä. Ihmisen Poika tarkoittaa Jumalan Sanaa eli Herraa Jeesusta Kristusta: 

”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” (Joh. l: 14).

4. Uusi Kirkko eli Uusi Jerusalem on kaikkien kirkkojen kruunu, koska sille on paljastettu kaikki henkisen maailman salaisuudet. Se ei tuhoudu koskaan ja siitä syntyy uusi ihmisrotu maan päälle (Jes. 65: 17-25).

Usko Herraan Jumalaan Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen on tiivistetyssä muodossa seuraava:

1. On yksi Jumala, ja Hänessä on Jumalallinen Kolminaisuus, ja Hän on Herra Jumala Vapahtaja Jeesus Kristus.

2. Pelastava usko on uskoa Häneen.

3. Pahoja tekoja pitää välttää, koska ne ovat perkeleen ja perkeleestä.

4. Hyviä tekoja tulee tehdä, koska ne ovat Jumalan ja Jumalasta.

5. Ja näitä tekoja tulee ihmisen tehdä ikään kuin itsestään, kuitenkin uskoen, että ne ovat Jumalasta hänen kanssaan ja hänen kauttaan.

Kaksi ensimmäistä kohtaa koskevat uskoa, kaksi seuraavaa lähimmäisenrakkautta ja viides uskon ja lähimmäisenrakkauden yhdistymistä ja samalla Herran ja ihmisen yhdistymistä. Nykyisen kristillisen kirkon uskon tilaa kuvataan sanoilla ”hävityksen kauhistus” (Dan. 12: 11). Swedenborg kuvaa sitä kirjoituksessaan ”Abominatio Desolationis” (Hävityksen kauhistus) seuraavasti:

”Aikakauden täyttymyksestä ja hävityksen kauhistuksesta.

Ei tietoa Jumalasta. 

Ei tietoa Herrasta.

Ei tietoa Pyhästä Hengestä. 

Ei tietoa Sanan Pyhyydestä. 

Ei tietoa Lunastuksesta.

Ei tietoa Uskosta.

Ei tietoa Lähimmäisenrakkaudesta. 

Ei tietoa Vapaasta Tahdosta.

Ei tietoa Parannuksesta.

Ei tietoa Syntien Anteeksisaamisesta ja Kääntymyksestä.

Ei tietoa Uudestisyntymisestä. 

Ei tietoa Syyksi Lukemisesta. 

Ei tietoa Taivaasta ja Helvetistä. 

Ei tietoa Ihmisen Tilasta Kuoleman jälkeen eikä Pelastuksesta.

Ei tietoa Kasteesta.

Ei tietoa Pyhästä Ehtoollisesta.

Tästä seuraa, että ei ole Uskontoa eikä Kirkkoa.”

KIRJALLISUUTTA

SWEDENBORG, EMANUEL:

The Coronis. Englanninkielisiä käännöksiä Swedenborgin viimeisistä käsikirjoituksista. London 1966.

Doctrina Novae Hierosolymae de Fide. Amstelodami 1763.

De Nova Hierosolyma et ejus Doctrina Coelesti: ex auditis e Coelo. Londini 1758.

Summario Expositio Doctrinae Novae Ecclesiae. Amstelodami 1769.

Vera Christiana Religio. Amstelodami 1771.