AIKAKAUDEN TÄYTTYMYS, HERRAN TOINEN TULEMINEN SEKÄ UUSI TAIVAS JA UUSI KIRKKO

1. Aikakauden täyttymys on kirkon viimeinen vaihe eli loppu.

Kirkko tuhotaan monilla menetelmillä, erityisesti niin, että valheita aletaan pitää totuutena. Esimerkiksi reformoidut kirkot tuhoutuivat siihen, että omaksuivat valheellisen tulkinnan lauseesta ”ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja” (Room. 3: 28). Tässä Paavali ei kuitenkaan tarkoittanut lain teoilla Kymmentä Käskyä, vaan juutalaisten monimutkaisia lakeja (3. ja 4. Mooseksen kirja).

Kirkon tuhoavat itserakkaus ja maailmanrakkaus, jolloin ne vaikuttavat lähinnä kirkon papeissa ja johdossa. Itserakkaus on suurinta silloin, kun se haluaa hallita toisia ihmisiä itsestään käsin. Tällainen halu on tuhonnut Babylonin, jolla tarkoitetaan nykyisin katolista kirkkoa (Ilm. 18: 2). Katolinen kirkko ei ole ainoastaan halunnut hallita ihmisiä, vaan se on myös halunnut omistaa kaikki maailman rikkaudet. Se on myös yrittänyt vallata valtaa Itse Jumalalta asettamalla paavin Kristuksen sijaiseksi ja antamalla synninpäästöoikeuden ihmisille.

Kristillisen kirkon tuhoa kuvataan Sanassa monin paikoin, esimerkiksi Ilmestyskirjassa ja Matteuksen 24. luvussa. Kun ihminen yrittää tehdä jumalallisia totuuksia omalla ymmärryksellään ilman valaistusta Jumalalta, hän luo valheita, jotka tuhoavat kirkon. Tähän ja hallitsemisen haluun ovat tuhoutuneet myös kaikki kristittyä kirkkoa aiemmat kirkot. Kirkolliskokoukset ja teologit, joilla ei ole valaistusta Jumalalta, ovat luoneet uskontoon valheita ja näin tuhonneet kirkon. Esimerkkinä Nikean ja Athanasioksen uskontunnustukset, jotka tulkitsivat valheellisesti Jeesuksen Jumaluuden ja Jumalallisen Kolminaisuuden. Näitä uskontunnustuksia nykyiset kristityt kirkot pitävät yhä perustotuuksina, vaikka ne sisältävät räikeitä valheita.

Yleisesti itserakkaudesta lähtevä halu hallita ja omasta ymmärryksestä lähtevä halu uskonnollisiin tulkintoihin tuhoavat kirkon.

2. Nykyaika on Kristillisen kirkon loppu, josta Herra puhui ja kuvasi Evankeliumeissa ja Ilmestyskirjassa.

Herra itse kuvaa kristillisen kirkon loppua Matteuksen 24. luvussa, Markuksen 13. luvussa ja Luukkaan 21. luvussa. Sillä opetuslapset kysyivät sitä:

”Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: ’Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?’” (Matt. 24: 3).

Sen jälkeen Herra alkaa kertoa ja kuvailla, mitä tapahtuu aina Hänen tulemiseensa saakka (Matt. 24: 30, 31). Kaikki Hän puhuu profeetallisella kielellä ennustaen kristillisen kirkon loppua ja tuhoa. Hän kertoo siitä myös Danielin kirjassa (Dan. 9: 27) ja Ilmestyskirjassa. Että kristillinen kirkko sellaisena kuin se on tänä päivänä, on tuhoutunut, sitä ei voi nähdä sellaiset ihmiset, jotka eivät ole totuuksissa, sillä valheista vakuuttautuminen on totuuden kieltämistä ja tekee sokeaksi spirituaalisissa asioissa. Luonnollinen ihminen voi vakuuttautua yhtä hyvin valheesta kuin totuudesta, mutta ei spirituaalinen ihminen, joka on taivaan valossa Herrasta.

Ne kirkon johtajat, jotka ovat vakuuttuneita valheista, kuvittelevat olevansa todellisessa Evankeliumin valossa ja terävä-älyisiä, mutta näkevät valheen totuutena ja totuuden valheena. Jokainen harhaoppi, kun se kerran on tunnustettu, saa laajat kansanjoukot uskomaan, että se on ainoa oikea. Jokainen materialistinen ateisti uskoo vahvasti siihen, ettei Jumalaa ole ja kieltää taivaan ja helvetin.

Pelkästä luonnollisesta valosta käsin ei voi nähdä, että kirkko on tuhoutunut, sillä esimerkiksi nykyiset kirkot jatkavat toimintaansa tietämättä mitään siitä, että heillä ei ole lainkaan yhteyttä Jumalaan ja taivaaseen. Sillä valhe ei näe totuutta, mutta totuus näkee valheen. Tuhoutuneet kristilliset kirkot jatkavat tästä syystä toimintaansa sosiaalisina organisaatioina, ikään kuin mitään tuhoutumista ei olisi tapahtunut.

3. Tämä viimeinen vaihe kristillisessä kirkossa on itse yö, missä aikaisemmat kirkot tulevat päätökseensä.

Planeetallamme on ollut neljä aitoa kirkkoa, joita kuvaa Danielin kirjassa (Dan. 2: 34-35 ja 44-45) kerrottu kuvapatsas, jonka kivilohkare murskasi. Ensimmäistä kirkkoa voidaan kutsua Muinaisimmaksi ja sen tuhoutumista kuvaa Vedenpaisumus. Toinen oli Muinainen kirkko Aasiassa, ja se tuhoutui epäjumalanpalvelukseen. Kolmas oli Israelilainen kirkko, joka tuhoutui, kun Jumala inkarnoitui Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä kirkko jatkaa edelleen toimintaansa, vaikka sillä ei ole yhteyttä Jumalaan ja taivaaseen, vaan suora yhteys helvettiin, minkä jokainen voi havaita sen pyhänä pitämästä kirjasta Talmudista. Neljäs kirkko on Kristillinen kirkko, jota kuvaa Danielin kirjan kuvapatsaan jalat, jotka kivilohkare murskasi. Tässä kirkossa on ollut kaksi vaihetta: ensimmäinen Herran ajasta Nikean kirkolliskokouksen aikaan ja toinen siitä nykyaikaan. 

Kristillisen kirkon viimeinen vaihe on itse yö, mihin kolme edellistä kirkkoa päättyvät. Sen murskanneesta kivilohkareesta tuli suuri vuori, joka täytti koko maan (Dan. 2: 35). Vuori tarkoittaa kristillistä kirkkoa seuraavaa todellista kristillistä kirkkoa eli kristillisen kirkon tavallaan kolmatta vaihetta, joka on Swedenborgin teoksille perustettu Uusi Jerusalem. Kristillisen kirkon loppua ja Herran tuloa kuvataan seuraavalla:

”Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa - joka tämän lukee, se tarkatkoon - silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille; joka on katolla, älköön astuko alas noutamaan, mitä hänen huoneessansa on, ja joka on pellolla, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.  Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule. Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään. Jos silloin joku sanoo teille: ’Katso, täällä on Kristus’, tahi: ’Tuolla’, niin älkää uskoko. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.  Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut. Sen tähden, jos teille sanotaan: ’Katso, hän on erämaassa’, niin älkää menkö sinne, tahi: ’Katso, hän on kammiossa’, niin älkää uskoko. Sillä niin kuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus. Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat. Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.” (Matt. 24: 15-30).

Vaikka kristillinen kirkko on tuhoutunut, jatkaa se yhä toimintaansa sosiaalisena organisaationa, joka johtaa väärän opin avulla jäseniänsä helvettiin. Kuitenkin Jumalallinen Kaitselmus on huolehtinut, että ne kirkon jäsenet, jotka eivät ole sisäistäneet kirkon oppeja, mutta tunnustavat Jeesuksen Jumaluuden ja välttävät syntiä, pääsevät taivaaseen eli pelastuvat.

4. Yön jälkeen seuraa aamu, joka on Herran Tuleminen.  

Yö tarkoittaa kirkon viimeistä vaihetta ja aamu ensimmäistä. Aamu tarkoittaa Sanassa myös Herran tulemista. Herra on läsnä jokaiselle ihmiselle ja haluaa tulla vastaanotetuksi, ja kun ihminen vastaanottaa Hänet tunnustaen Hänet Luojaksi, Lunastajaksi ja Vapahtajaksi, niin tämä on Hänen ensimmäinen Tulemisensa, joka on aamu. Tästä lähtien ihminen alkaa valaistua spirituaalisissa asioissa ja edistyä sisempään viisauden asteeseen ja etenee aamusta päivään, ja tämä päivä jatkuu hänessä vanhuuteen ja kuolemaan asti ja sen jälkeen ikuisesti. Tämä on ihmisen ideaalinen kehitys.

Sanassa Herran Tulemista kuvataan monin paikoin, esimerkiksi:

”Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.” (Matt. 24: 29, 30).

Pilvien päällä tarkoittaa Sanan kirjaimellista merkitystä ja voimalla ja kirkkaudella Sanan coelestiaalista ja spirituaalista merkitystä, ja koko kappale tarkoittaa Herran Toista Tulemista, joka tapahtui Sanan sisäisten merkitysten avautumisena Swedenborgin kirjoitusten kautta.

5. Herran Toinen Tuleminen ei tarkoita Hänen Tulemisestaan tuhoamaan näkyvää taivasta ja asuttua maata ja luomaan uutta näkyvää taivasta ja uutta asuttavaa maata, niin kuin monet, jotka eivät ymmärrä Sanan spirituaalista merkitystä, ovat uskoneet.

Nykyinen ja täysin virheellinen käsitys on, että Herra tulee Viimeiselle Tuomiolle ilmestyen taivaan pilvessä enkeleiden kanssa pasuunan soidessa ja kerää kaikki elävät ja kuolleet yhteen ja muodostaa hyvistä taivaan ja pahoista helvetin sekä luo uuden näkyvän taivaan ja uuden asuttavan maan. Lisäksi Hän luo uuden kaupungin, jota kutsutaan Uudeksi Jerusalemiksi ja jonka muoto on kuvattu Ilmestyskirjan luvussa 21. Kaikki valitut, joita on elänyt maan päällä aikojen alusta lähtien, kootaan tähän kaupunkiin, jonka korkeus, leveys ja pituus ovat yhtä suuret. Tällaiseen mielettömään käsitykseen päädytään, koska tunnetaan vain Sanan kirjaimellinen merkitys.

Mikä onkaan mielettömämpää ajatella, kuin että kaikki vuosituhansia vuosia sitten kuolleet eläisivät jossain välitilassa odottaen Viimeistä Tuomiota. Ja että ruumiit, jotka ovat mädäntyneet ja madonsyömät, herätettäisiin uudestaan henkiin Viimeisellä Tuomiolla. Mutta tähän vastataan, että sellaiset asiat kuuluvat Jumalan Kaikkivaltiuteen, johon pitää uskoa. Kun nyt yhdistetään sokea usko ja Kaikkivaltius, niin kaikki järki häviää. Kaikki tämä mielettömyys johtuu siitä, että uskotaan Sanan kirjaimellista merkitystä eikä nähdä, että se muodostuu ulkoisista muodoista ja vastaavaisuuksista, ja totuus paljastuu, kun spirituaalinen merkitys avautuu.

Jotta Uuden Kirkon ihminen ei olisi samanlaisessa pimeydessä kuin Vanhan kirkon ihminen, on Herra Swedenborgin kautta paljastanut Sanan sisäisen merkityksen sekä henkimaailman, taivaan ja helvetin olemassaolon ja laadun, sekä sallinut Swedenborgin keskustella tuhansien enkeleiden ja henkien kanssa ja selittää Ilmestyskirjan sisäisen eli spirituaalisen merkityksen. 

6. Herran Tuleminen, joka on Toinen Tuleminen, tapahtui, jotta pahat voitiin erottaa hyvistä ja jotta voitiin pelastaa ne, jotka uskoivat Herraan ja elivät Hänen Käskyjensä mukaan, ja näistä muodostetaan uusi enkelitaivas ja Uusi Kirkko maan päälle, ja ilman tätä Tulemista ei mikään liha olisi voinut pelastua.

Swedenborg on paljastanut kirjoissaan Viimeisestä Tuomioista, että Viimeinen Tuomio tapahtui henkimaailmassa vuonna 1757, jolloin henkimaailma oli täyttynyt lähinnä kristikunnasta peräisin olevista pahoista hengistä, jotka olivat ulkonaisesti hyviä ja sisäisesti pahoja ja jotka olivat luoneet henkimaailmaan näennäisiä taivaita, jotka hätyyttelivät oikeita taivaita ja estivät taivaallisen virtauksen maan päällä oleviin ihmisiin (Apocalypsis Revelata, nro 877). Nämä pahat henget heitettiin helvettiin ja hyvät pääsivät taivaaseen.

Herran Toisella Tulemisella oli kaksi tarkoitusta: muodostaa Uusi Taivas niistä, jotka uskoivat Häneen ja elivät Hänen Käskyjensä mukaan, ja luoda samanlaisista ihmisistä Uusi Kirkko maan päälle, sekä toisaalta luoda uusi helvetti niille, jotka olivat eläneet Jumalallisen Järjestyksen vastaisesti. Sillä koko maailmankaikkeuden Luomisen tarkoituksena oli enkelitaivas ihmisrodusta. Tätä tarkoitusta varten on kirkko maan päällä, joten kirkon asiat ovat tärkeämpiä kuin kaikki muut asiat maan päällä.

7. Tämä Toinen Tuleminen ei tapahtunut ruumiillisessa muodossa, kuten Ensimmäinen, vaan Sanassa, joka on Herrasta ja joka on Herra Itse, eli Sanan spirituaalisen merkityksen avautumisena.

Swedenborg paljasti teoksessaan Arcana Coelestia Sanan spirituaalisen merkityksen ensimmäisen ja toisen Mooseksen kirjan osalta ja teoksessaan Apocalypsis Revelata Ilmestyskirjan osalta. Myös monista muista Sanan kohdista kerrotaan spirituaalinen merkitys näissä teoksissa. Tämä paljastus oli Herran Toinen Tuleminen planeetallemme. Sen ohessa tuli Taivaallinen Oppi ja tieto henkimaailmasta, taivaista ja helveteistä sekä ihmisen kuoleman jälkeisistä tiloista. Nämä sisältyvät Swedenborgin laajaan teologiseen tuotantoon.

Herran Toinen Tuleminen ei tapahtunut kuten Sanan kirjaimellisen merkityksen tuleminen maan päälle, joka tuli Mooseksen ja muiden Sanan kirjoittajien, profeettojen ja evankelistojen kautta kuin suoranaisena saneluna. Swedenborgin kautta tullut Jumalallinen Ilmoitus oli erilainen: Herra Itse avasi Swedenborgin ymmärryksen kirjoittamaan Sanan spirituaalisen merkityksen sekä Sanan tulkinnassa tarvittavan Taivaallisen Opin. Tähän toimeen Herra koulutti Swedenborgia hänen lapsuudestaan lähtien. 

8. Herran Toinen Tuleminen tapahtui ihmisen avulla, jolle Hän oli ilmestynyt henkilökohtaisesti ja jonka Hän oli täyttänyt Hengellään opettamaan Uuden Kirkon oppia Hänen Sanansa avulla.

Herra oli valmistanut Swedenborgia hänen lapsuudestaan lähtien tähän tehtävään, mutta sen lisäksi Hän Itse ilmestyi Swedenborgille ja suoranaisesti määräsi hänet tähän tehtävään. Tästä Herran Ilmestymisestä vuonna 1745 Swedenborg kertoo ystävänsä kamreeri Carl Robsahmin mukaan mm. seuraavan:

”Ruokaillessani eräässä lontoolaisessa majatalossa näin näyssä miehen, joka sanoi minulle: ’Älä syö liikaa!’ Hämmästyin suuresti. Menin majapaikkaani, ja yöllä sama mies ilmestyi minulle jälleen, mutta enää en säikähtänyt. Hän sanoi minulle olevansa Herra Jumala, maailman Luoja ja Vapahtaja, ja että Hän oli valinnut minut selittämään ihmisille Sanan henkisen merkityksen, ja että Hän itse selittäisi minulle, mitä minun siitä asiasta tulisi kirjoittaa. Samana yönä minulle avautui myös henkinen maailma  taivas ja helvetti  niin että tulin täydellisesti vakuuttuneeksi molempien niiden todellisuudesta ja tunsin niissä monia tuttaviani erilaisissa elämäntiloissa. Siitä päivästä lähtien jätin kaiken maallisen tieteen tutkimisen ja työskentelin henkisten asioiden parissa, kuten Herra oli käskenyt. Tämän jälkeen Herra joka päivä avasi monta kertaa henkisen näköni, niin että keskellä päivää voin nähdä toiseen maailmaan ja täysin valveilla ollen voin keskustella enkelien ja henkien kanssa.”

Tämän ilmestyksen jälkeen Swedenborg alkoi toteuttaa tätä saamaansa tehtävää, johon kuului, ei ainoastaan kirjoittaminen vaan myös julkaiseminen. Tätä toimintaa kesti 27 vuotta, ja siitä syntyi yli kaksi hyllymetriä teologista kirjallisuutta, joka on ihmiskunnalle todellinen aarteiden aarre. Tämä aarre on kaikkien vapaassa käytössä, ja se muodostaa perustan, Sanan ohessa, Herran Uudelle Kirkolle eli Uudelle Jerusalemille, jota kuvataan Ilmestyskirjan 21. luvussa.

9. Tätä Uuden Kirkon perustamista tarkoitetaan Ilmestyskirjassa uudella maalla ja uudella taivaalla, josta Uusi Jerusalem laskeutui.

Ilmestyskirjassa on kirjoitettu:

”Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niin kuin morsian, miehellensä kaunistettu. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa.” (Ilm. 21: 1, 2, 3). 

Ja Jesajassa on kirjoitettu:

”Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu; vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan.” (Jes. 65: 17, 18).

Yllä olevalla tarkoitetaan Herran Toisen Tulemisen jälkeistä Uutta taivasta ja Uutta Kirkkoa, joka on Uusi Jerusalem. Jerusalemilla ei tarkoiteta juutalaisten kaupunkia, vaan kirkkoa. Tämä käy selville monista Sanan kohdista.

On Jumalallisen Järjestyksen mukaista, että Uusi taivas pitää muodostua ennen Uutta Kirkkoa. Sillä kirkko on sekä sisäinen että ulkoinen ja sisäinen kirkko yhdistyy taivaan kirkkoon ja siten taivaaseen, ja ulkoinen kirkko muodostetaan sisäisen kirkon avulla. Sitä mukaa kuin uusi taivas kasvaa, sitä mukaa Uusi Kirkko tulee alas taivaasta. Tämä ei voi tapahtua hetkessä, vaan vasta silloin, kun Vanhan kirkon vääryydet on poistettu, sillä se mikä on uutta, ei voi liittyä vanhoihin vääryyksiin, vaan nämä tulee ensin poistaa. Tämä tapahtuu sekä papiston että maallikkojen keskuudessa, sillä Herra sanoo:

”Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät.” (Matt. 9: 17).

10. Tämä Uusi Kirkko on kaikkien kirkkojen kruunu, jotka ovat olleet maan päällä.

Uusi Kirkko, toisin kuin aiemmat kirkot, palvelee näkyväistä Jumalaa, jonka sisässä on näkymätön Jumala, kuten sielu ruumiissa, ja johon ihminen voi yhdistyä. Toisin oli aiempien kirkkojen kanssa. Muinaisin kirkko palveli näkymätöntä Jumalaa, johon ihminen ei voinut yhdistyä, samoin teki Muinainen kirkko. Israelilainen kirkko palveli näkymätöntä Jumalaa, Jehovaa, joka ilmaisi ihmismuotonsa enkelin hahmossa. Tämä enkelihahmo oli edustus Herran Tulemiselle Ihmisenä, ja kaikki tämän kirkon toiminnot olivat edustuksia, ja edustus lakkasi, kun Jehova inkarnoitui maailmaan. Neljäs eli kristillinen kirkko tunnusti yhden Jumalan suullisesti, mutta ajatteli kolmena Persoonana, jotka kaikki olivat jumalia. Se siis palvoi jaettua kolminaisuutta eikä Kolminaisuutta yhdistyneenä yhteen Persoonaan. Tästä oli seurauksena käsitys kolmesta jumalasta mielessä ja yhdestä Jumalasta puheessa. Nämä kolme jumalaa käsitettiin syntyneen ennen maailman luomista, ja ne olivat näkymättömiä. Tätä virheellistä oppia kristilliset kirkot opettavat vielä tänäkin päivänä.

Ihminen ei voi yhdistyä näkymättömään Jumalaan, mutta näkymätön Jumala, Jehova, otti Ihmismuodon, ei ainoastaan lunastaakseen ihmiset, vaan tullakseen näkyväksi, johon ihminen voi yhdistyä. Sillä on kirjoitettu:

”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. …Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” (Joh. 1: 1, 14).

Ja Jesajassa:

”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.” (Jes. 9: 5).

Tämä Uusi Kirkko on kaikkien kirkkojen kruunu, mitä on ollut maan päällä, sillä se palvoo yhtä näkyväistä Jumalaa, jossa on näkymätön Jumala kuten sielu ruumiissa. Vain näin voi toteutua Jumalan ja ihmisen yhdistyminen, koska ihminen on luonnollinen ja ajattelee luonnollisesti ja yhdistymisen pitää olla ajatuksessa ja mieltymyksessä, ja tämä tapahtuu, kun ihminen ajattelee Jumalaa Jumalallisena Ihmisenä. Yhdistyminen näkymättömään Jumalaan ei ole mahdollista.

Että Jumala ei ollut näkyvä, ennen kuin Hän otti ihmishahmon Jeesuksessa Kristuksessa, käy ilmi Sanasta:

”Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa.” (Joh. 5: 37). 

Ja Mooseksesta:

”Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.” (2 Moos. 33: 20).

Profeetta Daniel ennusti, että tämä kirkko tulisi seuraamaan niitä kirkkoja, jotka ovat olleet olemassa aikojen alusta, ja että se itse tulisi pysymään ikuisesti ja siten tulisi olemaan kaikkien kirkkojen kruunu. Tämän Daniel ennusti Nebukadnessarin unen tulkinnassa, jossa kaikkien aikojen kirkkoja edusti kuvapatsas ja mistä hän kirjoitti:

”Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti, niin kuin sinä näit, että kivilohkare irtautui vuoresta - ei ihmiskäden voimasta - ja murskasi raudan, vasken, saven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Ja uni on tosi ja sen selitys luotettava.” (Dan. 2: 44, 45).

Ja tämän tekee kivilohkare, joka irtautui vuoresta:

”Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare — ei ihmiskäden voimasta — ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne. Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.” (Dan. 2: 34, 35).

Kivilohkare tarkoittaa Jumalallista Totuutta, jonka avulla tuo   kuvapatsas murskataan, ja mikä Totuus lisääntyy suureksi vuoreksi, mikä tarkoittaa, että Uudesta Kirkosta tulee valtakirkko planeetallemme. Profeetat ennustivat monissa paikoissa Sanassa tästä Uudesta Kirkosta, joka on Uusi Jerusalem, esimerkiksi Sakarjassa:

”Se on oleva yhtämittaista päivää - Herralle on se tunnettu, ei vaihdu päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoista. Sinä päivänä elävät vedet virtaavat Jerusalemista: toiset puolet niistä Idänmerta kohti, toiset puolet Länsimerta kohti. Niin on tapahtuva kesät ja talvet. Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi.” (Sak. 14: 7, 8, 9).

Jooel:

”Sinä päivänä vuoret tiukkuvat rypälemehua, ja kukkulat vuotavat maitoa; kaikissa Juudan puronotkoissa virtaa vettä, ja Herran huoneesta juoksee lähde, ja se kastelee Akasialaakson. Egypti tulee autioksi, ja Edom tulee autioksi erämaaksi väkivallan tähden, jota ne ovat tehneet Juudan lapsille, kun ovat vuodattaneet viatonta verta heidän maassansa. Mutta Juuda on oleva asuttu iankaikkisesti ja Jerusalem polvesta polveen.” (Jooel 3: 18-20).

Jeremia:

”Siihen aikaan sanotaan Jerusalemia Herran valtaistuimeksi, ja kaikki kansat kokoontuvat sinne, Jerusalemiin, Herran nimen tähden eivätkä enää vaella pahan sydämensä paatumuksessa.” (Jer. 3: 17).

Jesaja:

”Katso Siionia, juhliemme kaupunkia. Sinun silmäsi näkevät Jerusalemin, rauhaisan asuinsijan, telttamajan, jota ei muuteta, jonka vaarnoja ei ikinä reväistä irti, jonka köysistä ei yhtäkään katkaista.” (Jes. 33: 20).

Edelleen Jesajassa:

”Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa. Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki. Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side. Silloin susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri makaa vohlan vieressä; vasikka ja nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä, ja pieni poikanen niitä paimentaa. Lehmä ja karhu käyvät laitumella, niiden vasikat ja pennut yhdessä makaavat, ja jalopeura syö rehua kuin raavas. Imeväinen leikittelee kyykäärmeen kololla, ja vieroitettu kurottaa kätensä myrkkyliskon luolaan. Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta, niin kuin vedet peittävät meren. Sinä päivänä pakanat etsivät Iisain juurta, joka on kansojen lippuna, ja hänen asumuksensa on oleva kunniaa täynnä.” (Jes. 11: 1-10).

Edellä mainittuahan ei ole koskaan tapahtunut kirkoissa, kaikista vähiten viimeisessä eli kristillisessä kirkossa. Vielä Jeremiaan kuvaus tästä Uudesta Kirkosta:

”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra. Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: ’Tuntekaa Herra’. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä.” (Jer. 31: 31-34).

Tällaista edellä mainittuahan ei ole tapahtunut aiemmin kirkoissa, koska ne eivät ole lähestyneet näkyvää Jumalaa, joka tänä päivänä on Herra Jeesus Kristus, joka Itse on Sana eli Laki, jonka Hän panee heidän sisimpäänsä ja kirjoittaa sen heidän sydämiinsä. Tästä Jesaja:

”Siionin tähden minä en voi vaieta, ja Jerusalemin tähden en lepoa saa, ennen kuin sen vanhurskaus nousee kuin aamunkoija sen autuus kuin palava tulisoihtu. Ja kansat näkevät sinun vanhurskautesi, kaikki kuninkaat sinun kunniasi; ja sinulle annetaan uusi nimi, jonka Herran suu säätää. Sinä tulet kauniiksi kruunuksi Herran kädessä ja kuninkaalliseksi päähineeksi Jumalasi kädessä. Ei sinua enää sanota ’hyljätyksi’, eikä sinun maatasi enää sanota ’autioksi’; vaan sinua kutsutaan ’minun rakkaakseni’ ja sinun maatasi ’aviovaimoksi’, sillä Herra rakastaa sinua, ja sinun maasi otetaan avioksi. Sillä niin kuin nuori mies ottaa neitsyen avioksi, niin sinun lapsesi ottavat sinut omaksensa; ja niin kuin ylkä iloitsee morsiamesta, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta. Sinun muureillesi, Jerusalem, minä asetan vartijat; älkööt he milloinkaan vaietko, ei päivällä eikä yöllä. Te, jotka ylistätte Herraa, älkää itsellenne lepoa suoko. Älkää antako hänelle lepoa, ennen kuin hän on asettanut ennallensa Jerusalemin, tehnyt sen ylistykseksi maassa. Herra on vannonut oikean kätensä ja väkevyytensä käsivarren kautta: En totisesti minä enää anna jyviäsi sinun vihollistesi ruuaksi, eivätkä juo enää muukalaiset sinun viiniäsi, josta sinä olet vaivan nähnyt. Vaan, jotka viljan kokoavat, ne sen syövät ja ylistävät Herraa; ja jotka viinin korjaavat, ne sen juovat minun pyhissä esikartanoissani. Käykää, käykää ulos porteista, tasoittakaa kansalle tie, tehkää, tehkää valtatie, raivatkaa kivet pois, kohottakaa lippu kansoille. Katso, Herra on kuuluttanut maan ääriin asti: Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun pelastuksesi tulee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanaan, hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä. Ja heitä kutsutaan ’pyhäksi kansaksi’, ’Herran lunastetuiksi’; ja sinua kutsutaan ’halutuksi’, ’kaupungiksi, joka ei ole hyljätty’.” (Jes. 62: 1-12).

Uusi Jerusalem on sisäinen kirkko, jonka jäsenet ovat sisäistäneet Jumalalliset Totuudet, niin kuin yllä on esitetty. Se on viimeinen ja ikuinen kirkko planeetallamme ja se säilyy ikuisesti. Se on todella kaikkien kirkkojen kruunu. Vielä tämän kirkon kuvaus Ilmestyskirjasta:

”Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa. Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa, ja maan kuninkaat vievät sinne kunniansa. Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole, ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet. Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti. Hän, joka näitä todistaa, sanoo, ’Totisesti, minä tulen pian’. Aamen, tule, Herra Jeesus!” (Ilm. 21: 3, 24, 25, 26 ja 22: 16, 20).

Kehotankin kaikkia tämän tekstin ymmärtäviä tulemaan mukaan tähän Uuteen Kirkkoon: ”Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!” (Ilm. 19: 9). Liittyminen ja lisätietoja perustettavasta Herran Toisen Tulemisen Kirkosta osoitteesta: uusibetlehem@gmail.com

KIRJALLISUUTTA

SWEDENBORG, EMANUEL:

The Apocalypse Explained. London 1968.

Apocalypsis Revelata. Amstelodami 1766.

Continuatio de Ultimo Judicio. Amstelodami 1763.

The Coronis. Englanninkielisiä käännöksiä Swedenborgin viimeisistä käsikirjoituksista. London 1966.

De Ultimo Judicio. Londini 1758.

Vera Christiana Religio. Amstelodami 1771.